Helsingissä Kallion kirkko ilmoitti keskiviikkona, että se alkaa soittaa saattokelloja Syyrian Aleppon pommitusten uhreille. Samalla se haastoi kaikki Suomen kirkot mukaan kellojensoittoon. Keskiviikkoiltana jo noin kolmisenkymmentä kirkkoa oli ilmoittanut alkavansa myös soittaa kelloja Aleppon uhreille.
Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo kertoo, että kyseessä ei ole kirkon keskusjohtoinen päätös kirkonkellojen soittamisesta, vaan jokainen seurakunta päättää asiasta itsenäisesti.
– Jokainen kirkonkelloista vastaava henkilö (yleensä kirkkoherra) on ajatellut, että tämä on asia, jolla haluan alueellista väkeä herättää, Laajasalo kertoo.
Kelloja soitetaan päivittäin 24. lokakuuta saakka, jolloin on YK:n päivä. Tuolloin on myös rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä. Kellot soivat päivittäin kello 17. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkaissut päivittyvän karttasivun mukana olevista seurakunnista.
– Kello 17:n soitto on nimenomaisesti saattosoitto. Saattokellot ovat ne kellot, jolloin kannetaan ruumista kirkosta ulos. Symboliikkaa liittyy siihen, että samalla hetkellä Aleppon non-stop -hautajaisissa varmasti kannetaan ruumiita, Laajasalo sanoo.
Miksi kirkonkelloja soitetaan juuri Syyrian sodan vuoksi?
Suomessa on harvinaista, että kirkot ympäri Suomea alkaisivat soittaa kelloja ulkomailla tapahtuvan sotatilanteen vuoksi. Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalon käsityksen mukaan näin laajasti kirkonkelloja ei aiemmin ole soitettu.
Laajasalo perustelee Kallion seurakunnan päätöstä sillä, että Syyrian tilanne on erityinen.
– Mielelläni en ihmisten murhetta kilpailuttaisi, että mikä on riittävä syy kellon soittamiselle. Syyrian kohdalla erityisesti näkyy tämä erikoinen yhtälö, jossa tiedämme ja näemme mitä tapahtuu. Me tunnemme, että mikään ei voi perustella lasten ja siviilien kärsimystä. Samanaikaisesti olemme kykenemättömiä löytämään ratkaisua. Tämä on yhdistelmä, joka alleviivaa juuri tätä surua, joka Aleppoon liittyy, Laajasalo kertoo.
Kellojen soitolla pyritään osoittamaan myötätuntoa Syyrian sodan ja erityisesti Aleppon pommitusten uhreille.
– Tämä ei ole viesti siitä, että maailmassa ei ole muuta murhetta tai surua. Tämä ei myöskään pyri kehystämään tätä [Syyrian tilannetta] maailmanhistorian ainoaksi pahuudeksi. Kun katsoo niitä kuvia, joissa isät ja äidit kaivavat betonipölyssä olevia kuolleita vauvoja ja lapsia sieltä romahtaneista ja pommitetuista raunioista. Niin jos tämä ei ole riittävä syy soittaa, niin mikä olisi? Laajasalo kysyy.
Viimeksi Helsingissä kirkonkellot soivat laajasti presidentti Kekkosen hautajaissaattueen aikana
Laajasalon mukaan seurakunnat päättävät pääasiallisesti kirkonkellojen soittamisesta itsenäisesti. Vuonna presidentti 1986 Urho Kekkosen hautajaisissa Helsingin kirkonkelloja soitettiin yhteisellä päätöksellä.
Laajasalon mukaan myös esimerkiksi vuosituhannen vaihdetta juhlistettiin monessa seurakunnassa kirkonkellojen soitolla.
– Tietyissä tapauksissa juhlapäiviä on juhlistettu soittamalla kirkonkelloja. Minulla ei kuitenkaan ole tietoa, että näin laajalti eri puolilta seurakunnat olisivat lähteneet soittamaan kelloja, Laajasalo kertoo.
Aleppon pommitukset ovat tappaneet jo satoja siviiliuhreja
Aleppon pommitusten on arvioitu olevan viisi vuotta kestäneen Syyrian sodan verisimpiä. Syyrian hallitus on pommittanut piiritettyä kaupunkia Venäjän tuella jo yli kolme viikkoa ja siviiliuhreja on jo satoja.
Sotilaskohteiden sijaan pommituksia on kohdistettu muun muassa sairaaloihin ja muihin siviilikohteisiin. Sairaaloihin kohdistuneet pommitukset on tuomittu maailmalla laajasti.
Suomen ulkoministeri Timo Soini sanoi keskiviikkona Yle Uutisten haastattelussa, että tilanne Aleppossa on kauhistuttava. Soinin mukaan on moraalisesti typerryttävää, että kansainvälinen yhteisö ei saa enempään aikaan.
Päivitetty 13.10.2016 klo 15.02: Kirkkoja mukana jo yli 100.
Lisätty 13.10.2016 klo 17:10 tieto kirkon karttapalvelusta.