Mika Nuortio oli alkoholin suurkuluttaja. Hänellä oli satunnaisesti sairauspoissaoloja krapulan seurauksena, ja muutamia kertoja hän oli sairauslomalla loukattuaan itseään humalassa.
Nuortion mielestä alkoholin aiheuttamat sairauspoissaolot ovat jälkikäteen ajateltuna kaikkien kannalta surullisia.
– Työt jäävät osittain tai kokonaan tekemättä ja jonkun muun pitää tehdä ne. Se joku muu on työkaveri, joka kuormittuu turhaan, on ehkä ylitöissä ja poissa oman perheen luota. Työkaverin oma jaksaminen huononee. Joku paikkaa aina juopon poissaolon, Kajaanista lähtöisin oleva Nuortio toteaa.
Töissä Nuortion pinnaa kiristi, hän oli hermostunut, eikä jaksaminen ollut samalla tasolla kuin nykyisin. Työnteko oli alisuorittamista.
Nyt Nuortion raitistumisesta on yli 10 vuotta aikaa.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Henkilöstöhallinnon ammattilaiset ry:n vuonna 2013 suomalaisten yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaisille tehdyn kyselyn mukaan arviolta noin seitsemän prosenttia suomalaisten sairauspoissaoloista on päihteiden aiheuttamia.
– Jos ajattelee esimerkiksi vaikkapa sadan hengen yritystä, kustannukset nousevat vuositasolla jo kymmeniin tuhansiin euroihin, konkretisoi EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti.
Hänen mukaansa alkoholiperusteisten poissaolojen vuoksi tuottavuuden menetys on arvioitu eri lähteissä 500–700 miljoonaksi euroksi vuodessa Suomessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan esimerkiksi vuonna 2012 alkoholista aiheutui yhteiskunnalle vähintään kahden miljardin euron kustannukset johtuen muun muassa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Eniten välillisiä kustannuksia arvioitiin aiheutuvan alkoholin käyttöön liittyvistä kuolemista.
Työyhteisö elää yhden alkoholihaittaa
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aikuistyön päällikön Antti Hytin mukaan työntekijän alkoholin riskikäytön myötä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeen riski kasvaa.
Alkava riippuvuus voi muuttaa ihmisen luonnetta esimerkiksi aggressiivisemmaksi tai syrjäänvetäytyvämmäksi. Alkoholi vaikuttaa unen palauttavuuteen heikentävästi, joten tuloksena voi olla kertyvä väsymystila, joka saattaa tuoda tullessaan ikävää oloa ja henkistä pahoinvointia.
Ongelmakäyttäjällä on monia ongelmia riippuvuuden syntymisen lisäksi: verenpaine nousee, tulee uni- ja rytmihäiriöitä sekä vatsavaivoja, muistikatkoksia, levottomuutta, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Leena Hirvosen mukaan riippuvaisen työkäyttäytyminen muuttuu ja vaikuttaa koko työyhteisöön hyvin monin tavoin. Syntyy esimerkiksi epävarmuutta aikataulujen toteutumisesta, epäluottamusta, yhteistyökyvyttömyyttä ja kielteisyyttä.
Samaa mieltä on EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Hän arvelee, että euroissa mitaten suurin alkoholin käytön työlle aiheuttama haitta johtuu sairauspoissaoloista koituvista tuotannon ja tehokkuuden menetyksistä. Kustannuksien rinnalle Hytti nostaa alkoholin käytön sosiaaliset vaikutukset työyhteisöön.
Mitä enemmän kyse on työstä, joka nojaa työntekijöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja luottamukseen, sitä pahemmin tiedossa oleva alkoholihaitta voi vahingoittaa luottamusta ja yhdessä tekemisen henkeä. Sen seurauksena aletaan pohtia, voiko työkaveriin enää luottaa, ollaanko hänen kanssaan töitä tehdessä turvassa ja voiko luottaa, että hän tekee oman osuutensa työstä.
Kaikki hommat hoidin tyylikkäästi, mutta kaikki toiminta tähtäsi siihen, että viikonloppuisin ja lomilla pidetään miesten mallin mukaan hauskaa. Mika Nuortio
Jossain vaiheessa aletaan Hytin mukaan mahdollisesti vatvoa, pitäisikö asiaan puuttua ja kenen se pitäisi tehdä.
– Helposti koko työyhteisö alkaa elää yhden työntekijän alkoholihaittaa. Se voi tunnemaailman puolella olla pahimmillaan todella rankka juttu, Hytti kertoo.
On tapauskohtaista, saako työntekijä alkoholisyistä johtuvalta sairasajalta palkkaa. Hytin mukaan täytyy pitää mielessä, ollaanko krapulalomalla vai onko kyse sairaudesta, jonka yhtenä pohjasyynä on alkoholi.
– Ei luonnollisestikaan ole palkallista aikaa, jos on päihtymyksen takia pois työpaikalta tai jopa ehkä joudutaan poistamaan työpaikalta päihtymyksen tai krapulan takia, Hytti selventää.
Kohtuukäytöstä riskirajoille
Mika Nuortio kokeili alkoholia ensimmäisiä kertoja 13-vuotiaana. Hän siirtyi melko nopeasti viikonloppukäyttäjäksi ja armeijaiässä hän oli alkoholin kanssa jo jonkinmoisissa vaikeuksissa.
– Kaikki hommat hoidin tyylikkäästi, mutta kaikki toiminta tähtäsi siihen, että viikonloppuisin ja lomilla pidetään miesten mallin mukaan hauskaa, Nuortio muistelee.
EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti ei osaa arvioida, miten yleisesti kohtuukäyttäjät saikuttavat krapulan takia esimerkiksi juhlapäivien yhteydessä. Hänellä on kuitenkin tuntuma, että kyseinen ilmiö on viimeisen 10–20 vuoden aikana vähentynyt. Työpaikoissa, joiden kanssa hän on työskennellyt, juhlimisen jälkeisten lyhyiden poissaolojen kulttuuria ei ole laajemmassa määrin olemassa tai sitä ei ole koettu merkittävänä ongelmana.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Leena Hirvosen mukaan poissaoloja tulee helposti, sillä monella työpaikalla voi ilmoittaa itse olevansa sairaana. Hän arvelee, että riippuvaisilla ja heillä, joilla riippuvuus on kasvanut, on juhlapäivien kohdalla enemmän poissaoloja. Kohtuukäyttäjillä ei sen sijaan krapulapäiviä ole.
– Kohtuukäyttö tarkoittaa, että alkoholin käyttö on sen verran hallinnassa, että jos esimerkiksi edellisenä iltana nauttii alkoholia, lähtee aamulla ihan virkeänä töihin, Hirvonen selittää.
Alkoholin korkean riskin rajat (Käypä hoito) kertovat sen, millaisesta alkoholin käytöstä voi alkaa tulla sairauspoissaoloja. Kulutustaso, joka pidempään jatkuessaan aiheuttaa terveysongelmia ja sitä myötä pidemmällä aikavälillä työkyvyn alenemista, on viikossa miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta. On kuitenkin kovin yksilöllistä, millaisesta käytöstä haittoja alkaa syntyä.
– Joku voi saada haittoja jo pienemmillä määrillä, Hytti sanoo.
Suurimmat ongelmat riski- ja suurkulutuksesta
Mika Nuortion sairaus paheni pikku hiljaa. Vaikka hän oli työkykyinen, fyysisesti hyvävoimainen ja harrasti liikuntaa, täytti hän alkoholistin tunnusmerkit jo melko nuorella iällä. Viikolla hän työskenteli ja kuntoili, viikonloput vierähtivät ravintoloissa.
– Kun tulee ikää lisää, toleranssi ja vaikeudet kasvavat, riippuvuus syvenee, tauti pahenee ja ongelmat kasaantuvat, hän kertoo.
Suurimmat ongelmat työelämässä aiheutuvat Antti Hytin mukaan alkoholin riski- ja suurkulutuksesta, mutta eivät varsinaisesti alkoholismista. Hänen mukaansa alkoholisteja on työelämässä varsin vähän, mutta riskikuluttajia paljon. Riskikuluttajien alkoholin käyttö vaikuttaa terveydentilaan ja työkykyyn.
– On tärkeää huomata, että alkoholiperusteiset poissaolot eivät suinkaan tarkoita pelkästään pidettäviä rokulipäiviä, vaan alkoholi lisää sairastuvuutta moniin vaivoihin, joiden takia sairauspoissaoloja pidetään, Hytti muistuttaa.
Yhteys runsaan alkoholin käytön ja henkisin sekä mielenterveydellisin syin annettavien sairauspoissaolojen välillä on Hytin mukaan erityisen vahva.
Vaikea saada tietoja
Alkoholin käytön vaikutuksista sairauspoissaoloihin on vaikeaa saada tietoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan alkoholiin liittyvistä syistä syntyvistä sairauspoissaoloista tiedetään vähän, koska niistä ei ole hallinnollisiin tarkoituksiin syntyvää rekisteri- ja tilastotietoa.
Yli yhdeksän päivää kestävistä poissaoloista on yleensä Mäkelän mukaan melko hyvin tietoa, koska niistä työnantaja saa Kelan korvauksen. Monesti jälkeä ei kuitenkaan jää siitä, onko poissaolo alkoholin aiheuttama vai ei.
– Jos esimerkiksi alkoholin käytöstä on aiheutunut syöpä, masennus tai tapaturma, diagnoosista näkyy harvoin yhteys alkoholin käyttöön, Mäkelä selittää.
Jos ihmiset ovat krapulan vuoksi poissa töistä, eihän sitä tunnusteta, koska silloin ei myöskään palkka juoksisi. Pia Mäkelä
Lyhyistä sairauspoissaoloista syntyy sen sijaan ylipäätään paljon vähemmän jälkiä mihinkään rekisteriin kuin pitkistä, koska työantaja ei saa niistä Kelalta korvausta. Varsinkaan niissä ei näy yhteyttä alkoholiin.
– Jos ihmiset ovat krapulan vuoksi poissa töistä, eihän sitä tunnusteta, koska silloin ei myöskään palkka juoksisi, Mäkelä kertoo.
Mika Nuortio otti muutamia kertoja päivän tai parin poissaoloja krapulan vuoksi. Humalassa hänelle sattui myös pari pientä tapaturmaa, joiden takia hän oli sairauslomalla. Kaatumiset tai tikkaamiset luokiteltiin kuitenkin muuksi kuin alkoholista aiheutuviksi.
Jos esimerkiksi alkoholin käytöstä on aiheutunut syöpä, masennus tai tapaturma, diagnoosista näkyy harvoin yhteys alkoholin käyttöön. Pia Mäkelä
Alkoholin takia sairauspoissaoloista saatava tieto on erillistutkimusten varassa. Erillistutkimukset ovat tutkimuksia, joissa tietystä ihmisryhmästä tutkitaan erilaisia asioita, kuten terveyskäyttäytymistä ja sen yhteyttä hyvinvointiin ja sairastamiseen. THL pitää aihetta tärkeänä, mutta erillistutkimukset vaativat Pia Mäkelän mukaan huomattavan suurta erillistä resurssointia.
Erillistutkimuksilla on kuitenkin tutkittu erilaisten juomatapojen seurauksia sekä Suomessa että ulkomailla. Niistä tiedetään Mäkelän mukaan hyvin, että alkoholin suurkulutus yhdistyy niin pitkiin kuin lyhyisiin sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeen ja kuolemisen riskiin sekä muihin työnantajan kustannuksia lisääviin tekijöihin.
Myös lääkäri Aino Salonsalmen väitöstutkimuksen (Helda) mukaan runsas juominen, humalajuominen sekä ongelmajuominen ovat yhteydessä itse ilmoitettuihin ja lääkärin varmentamiin sairauspoissaoloihin.
Irtisanominen voi olla viimeinen pelastus
Muutaman kerran Mika Nuortio ilmoitti töihin olevansa jonkin aikaa poissa, mikä johti varoituksiin ja hoitoon ohjaukseen. Hän oli katkaisuhoidossa muutamia kertoja, mutta omaa tahtoa lopettamiseen ei ollut, koska alkoholistin ajattelutavan mukaisesti Nuortio ajatteli, ettei hänellä ollut ongelmaa.
Ongelmaansa Nuortio havahtui ollessaan katkaisulla Kajaanin terveyskeskuksessa. Hän katsoi viereensä tullutta kaveria, joka oli vajonnut oman pohjansa läpi ja ajatteli, ettei tahdo koskaan juoda itseään samaan kuntoon.
Lopputiliä hän ei ikinä saanut.
Irtisanomisen paikka on Työterveyslaitoksen asiantuntija Leena Hirvosen mukaan silloin, kun työntekijä ei enää pysty työhönsä eikä suostu hoitoon. Alkoholiasioihin on hänen mielestään syytä puuttua vakavasti, koska alkoholikuolemat ovat Suomessa merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja (Findikaattori).
– Irtisanominen voi olla viimeinen pelastus ihmiselle, vaikkei se sillä hetkellä todellakaan siltä tunnu. Se voi olla herätys siihen, ettei voi jatkaa ja jatkaa ja aina sanoa, että kyllä minä parannan, Hirvonen kertoo.
Päihdeohjelmia (Työturvallisuuskeskus) tulisi hänen mukaansa nostaa esiin työpaikalla. Siellä tulisi myös kertoa AA-ryhmästä, ja työterveydessä pitäisi säännöllisesti kysellä työntekijän alkoholin käytöstä.
Työpaikalla niin esimiehen kuin työkavereiden tulisi tarvittaessa puuttua tilanteeseen. Siitä hänellä on omakohtaista kokemusta.
– Työkaveri kyllä loukkaantui, mutta kyllä se tehosi ja myöhemmin asia ei enää vaivannut yhteistyötämme. Sitten oltiin ihan hyviä kavereita. Ylpeydellehän se käy, jos puututaan tällaiseen asiaan, mutta se on kaverista välittämistä, Hirvonen kertoo.
Työterveyslaitoksen hankkeessa alkoholista työyhteisöissään haittoja havainneiden osuus oli 41 prosenttia vuonna 2013. Esimerkiksi vastaajista 34 prosenttia oli huomannut alkoholin aiheuttamat myöhästelyt ja poissaolot.
EHYT ry:n Antti Hytin mukaan piilottelun ja aktiivisen salailun kulttuuri vaikuttaisi olemaan vähenemään päin, mutta voi silti kestää pitkään ennen kuin havaittuihin alkoholihaittoihin puututaan.
THL:n Leena Hirvosen mukaan työpaikan päihdetoiminnan lähtötilanne on usein sairaskeskeinen. Päihdeohjelmia ei tunneta ja ongelmiin puututaan myöhässä.
Monesti ulkopuolisen voi olla hyvin vaikea nähdä johtuvatko sairauspoissaolot alkoholista vai jostain muusta. Negatiivisiin muutoksiin työkäyttäytymisessä, -suorituksessa ja -kyvyssä tulisikin Hytin mukaan puuttua.
– Pitäisi nostaa kissa pöydälle mahdollisimman varhain, jotta päästään käymään läpi, mikä on pohjasyynä ja aiheuttaa ongelmia, Hytti sanoo.
Kun Mika Nuortio raitistui, hän alkoi nähdä itsensä, perheensä ja työnsä uudessa arvossa. Hän halusi olla enemmän työnantajan panostuksen arvoinen ja antoi syvällisemmän työantinsa.
– Toki olin aikaisemminkin aktiivinen ja tunnollinen työelämässä, mutta alkoholin käyttö saattoi häiritä aika ajoin työhön sitoutumista, Nuortio kertoo.
Nykyisin Nuortio arvelee olevansa melko pidetty työntekijä. Hänen mielensä on tasoittunut, hänellä ei ole poissaoloja, ja hän tekee lupaamansa – melko usein vähän enemmänkin.
Lue lisää:
Yrittäjä jää yksin saikuttajan vuoksi – "Joskus on jouduttu pistämään keittiö kiinni"
Saikutatko? Työnantaja voi puuttua poissaoloihin: palkka pois, korvaavaa työtä ja keskustelu