A2 Palkkaerot-iltaan osallistuu keskustelijoita useilta eri tahoilta.
Li Andersson, puheenjohtaja, Vasemmistoliitto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haluaisi Suomeen minimipalkan, joka olisi 10 euroa tunnissa.
– Me haluamme torjua työssä käyvien köyhyyttä Suomessa, perustelee Andersson minimipalkkavaatimusta.
Keski-Euroopassa maksettavat ja vertailukohteeksi nostetut minimipalkat eivät vastaa Suomen elinkustannuksia, muistuttaa Andersson.
Sari Essayah, puheenjohtaja, Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah peräänkuuluttaa kannustavaa perusturvaa, jossa kannustinloukut vältetään työn ja sosiaaliturvan verotukset yhdistämällä.
Minimipalkka-ajatukselle hän ei lämpene, vaan kannattaa sopimisen kulttuuria.
– Meillä sopimisen kulttuuri on hyvä työelämässä, mutta lakiin kirjattu minimipalkka olisi kulttuuriamme vastaan, sanoo Essayah.
Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi toivoo, että pian toteutettava kuuden euron työkokeilu toisi nuoria miehiä raksalle. Alasta innostuminen tekisi Harjuniemen mukaan hyvää työvoima- ja sosiaalipolitiikalle.
– Jokaisen pitäisi kuitenkin tulla toimeen palkallaan ilman tukia, toteaa Harjuniemi ja muistuttaa rakennusalalla olevista mahdollisuuksista edetä ja kehittyä.
Johanna Lamminen, toimitusjohtaja, Gasum
Toimitusjohtaja Lamminen painottaa, että työpaikkoja syntyy, jos yritykset menestyvät. Yhtiöiden täytyy maksaa sellaista palkkaa, joka vastaa kilpailutilannetta.
– Menestyvät yhtiöt ja haastavat tehtävät houkuttavat hyviä työntekijöitä, sanoo toimitusjohtaja Lamminen.
Elina Lepomäki, kansanedustaja, Kokoomus
Kokoomuksen Elina Lepomäki kannattaa vapaampia työmarkkinoita, jossa palkan muodostuminen olisi yksilöllisempää.
– Pohjoismaissa ja Saksassa työmarkkinat ovat joustavammat ja paikallinen palkanmuodostus yleisemmin käytössä, muistuttaa Lepomäki.
Lepomäki antaisi ihmisille oikeuden sopia itse työehdoistaan myös työehtosopimuksista poiketen. .
Heikki Pursiainen, toiminnanjohtaja, Ajatuspaja Libera
Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen vapauttaisi palkat uusien työpaikkojen toivossa.
Talouskasvu edellyttää tuloerojen kasvua, mikä Pursiaisen mukaan on kaikkien etu.
– Palkkojen alentaminen avaisi ovia työpaikoille ja pitkällä tähtäimellä palkat kuitenkin nousisivat, uskoo Pursiainen.
Jari Sarasvuo, yrittäjä
Yrittäjä Jari Sarasvuo kannattaa palkkaerojen kasvattamista, jos se auttaa työtä vailla olevia.
Työpaikkojen kasvu johtaa talouskasvuun, joka näkyy aikanaan myös kohonneina palkkoina.
– Niin siinä oikeasti käy, että ihmisen palkat nousevat työelämän sisällä nopeammin kuin työelämän ulkopuolella, sanoo Sarasvuo.
Sarasvuo muistuttaa myös, että työelämä kuntouttaa paremmin kuin terapia.
Ralf Sund, pääekonomisti, STTK
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan palkkaerojen kasvaminen ei ole tuonut lisää työpaikkoja Suomeen.
– Tuloerojen tasaaminen sen sijaan vaikuttaisi kilpailukykyyn ja loisi hyvinvointia yhteiskuntaan, arvioi Sund.
Sund muistuttaa, että Iso-Britanniassa ja Saksassa jo kokeiltu palkkojen alentaminen ei todistettavasti ole vaikuttanut työpaikkojen määrään.
Matti Tiainen, yrittäjä, Moppi.com
Siivoustyötä välittävän Moppi.com-firman yrittäjä Matti Tiainen haluaa nostaa toiminnallaan siivoojien palkkatasoa. Tiainen muistuttaa, että matala palkka mahdollistaa työmarkkinoille pääsyn ilman kokemusta ja tutkintoa.
– Matalapalkka-alat mahdollistavat köyhien nousun keskiluokkaan ja pääsyn vähitellen paremmille ansioille, sanoo Tiainen.
Alhainen palkkataso antaa myös työnantajalle mahdollisuuden kokeilla uudenlaista toimintaa ja yrittäjyyttä.
Kaj Turunen, kansanedustaja, Perussuomalaiset
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen ei pidä rakennusalalle kaavailtua kuuden euron työkokeilua oikeana tapana houkutella nuoria miehiä alalle.
– Halpatyömarkkinat on suora tulonsiirto yhteiskunnalta työnantajille, sanoo Turunen.
Turusen mukaan työn vastaanottamisen täytyy aina olla niin kannattavaa, ettei sosiaaliturvan varaan ole houkutusta jäädä.
Olga Vuorinen, kolmea työtä tekevä, yh-äiti
Forssassa asuva Olga Vuorinen tekee kolmea työtä kerätessään rahaa perheen elättämiseen. 18 vuotta Suomessa asunut ja suomea puhuva kolmen lapsen yksinhuoltaja on yhä vailla sellaista palkkatyötä, joka yksinään riittäisi turvaamaan tulotason.
– Elämää ei voi suunnitella eteenpäin. Joka kuukausi täytyy laskea, mihin minulla on varaa ja mistä pitää leikata, kertoo Vuorinen.
Kolmesta työstä huolimatta Olga Vuorinen joutuu ajoittain turvautumaan erilaisiin tukiin.
Hanna Yli-Tepsa, rap-artisti Rauhatäti
Rauhatäti on Sodankylästä lähtöisin oleva, kantaaottava rap-artisti. Hän tekee keikkailun lisäksi töitä tanssinopettajana.
Palkkahaitarin kasvattamista hän ei katso hyvällä, vaan pelkää sen johtavan eriarvoistumiseen. Yritysjohtajien suuria palkkoja Rauhatäti ei ymmärrä.
– 30 000 euron kuukausipalkka on ihan absurdi. Millä tavalla johtajan työpanos on niin suuri, että palkka on kohtuullinen, kysyy Rauhatäti.
Yllätysvieras
Yllätysvieraamme on maailmalla mainetta niittänyt mies. Hänen uusimmassa työssään paneudutaan nuorten syrjäytymiseen.
Yllätysvieraamme kokemuksen mukaan nuoret eivät halua elää tukien varassa, vaan löytää itselleen motivoivan palkkatyön.
Suomen suurin keskusteluohjelma etsii ratkaisuja palkkatöiden lisäämiseksi. A2 Palkkaerot-ilta 19.10. TV2 klo 21.30 #a2ilta
Korjaus 18.10. klo 16.37: Artikkelia täsmennetty Elina Lepomäen esittelyn osalta.