Aikuisena uuden taidon tai tiedon opiskelu voi välillä tuntua vaikealta, mutta lannistua ei kannata. Tutkimustiedon mukaan aidolla kiinnostuksella, tunteilla ja palautteella on suuri vaikutus oppimiseen. Aikuisten kannattaisi ottaa mallia myös lapsista, jotka leikkiessään oppivat uutta hurjalla tahdilla.
Lisää myönteistä palautetta
"Olen surkea ruuanlaittaja". "Opin helposti uusia kieliä". Omilla ajatuksilla ja muiden antamalla palautteella on suuri merkitys oppimisessa.
– Se on kuin lumipalloefekti. Sellainen kokemus kumuloituu, etten opi eikä kukaan arvosta minua. Kun taas saa myönteistä palautetta ja huomaa itsekin oppivansa asioita, usko omiin kykyihin lisääntyy, kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta sanoo.
On tärkeää, että jokainen saisi joko työyhteisöltä, opettajalta tai vertaisryhmältä myönteistä palautetta omasta kyvykkyydestään.
En osaa, vielä
Palautteen merkitystä on tutkinut esimerkiksi amerikkalainen Carol Dweck. Tärkeintä on saada palautetta yrittämisestä ja vaikeuksista selviytymisestä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei riitä, kun opettaja sanoo "hieno suoritus". Ennemminkin palautteessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon on tehty töitä opiskeltavan asian eteen. Yrittämisestä ja haasteiden ylittämisestä annettu palaute on hyödyllisempää kuin pelkkä kehuminen.
Amerikkalaistutkija Carol Dweck painottaa myös sitä, että jokainen voi yrittämällä oppia uutta. Ei kannata ajatella, ettet koskaan opi, vaan ettet vielä osaa.
Uusi tieto heti käyttöön
Kun kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen itse opiskelee uutta tietoa, hän käyttää sitä hyödyksi heti.
– Kun opiskelen itse uutta, en lähde lukemaan kirjaa niin, että loikoilen jossain ja kuvittelen että saan siten tiedot ajatuksiini. Se voi olla miellyttävä lukukokemus, mutta jos joku kysyy mitä tekstissä sanottiin, en enää muistakaan. Kun luen, pyrin käyttämään tätä tietoa heti.
Kumpulainen kertoo tekevänsä paljon muistiinpanoja tai alkavansa heti kirjoittaa soveltaen tietoa omaan aihepiiriinsä. Silloin asioita jää aivan eri tavalla mieleen kuin pelkästään lukemalla.
Tiedon soveltaminen on ensi syksystä lähtien entistä enemmän mukana myös koulujen opetuksessa. Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan laaja-alaista osaamista ja aitojen ilmiöiden tutkimista. Oppilaat voivat selvittää vaikkapa kotikaupungin ilmansaasteita hyödyntäen eri oppiaineita.
Kun opetellaan käytännön taitoja, vaikkapa kitaransoittoa tai jalkapallon pelaamista, oma aktiivisuus korostuu vielä enemmän. Taitoja täytyy harjoitella ja toistaa.
Aito kiinnostus auttaa ponnistelemaan
Aidolla kiinnostuksella on oppimisessa todella suuri merkitys. Esimerkiksi kasvatustieteen professori Johnmarshall Reeven mukaan on tärkeää, että rangaistusten tai palkintojen sijaan oppilasta autetaan löytämään kiinnostus aiheeseen.
– Silloin kun asia kiinnostaa, olet valmis ponnistelemaan. Tähtäimessäsi siintää jo mielikuva siitä, että opit uuden asian, Kristiina Kumpulainen toteaa.
Kiinnostusta ja innostusta edesauttaa sen ymmärtäminen, mihin tietoa tai taitoa tarvitaan. Tenttiä varten voi tankata tiedot päähän pelkästään opettelemalla ne ulkoa, mutta pitkällä tähtäimellä hyöty voi jäädä vähäiseksi.
Tieto, joka on vain paukutettu muistiin, jää hyvin harvoin pysyväksi.
– Parasta oppiminen on silloin, kun tieto jää oman ajattelun työkaluksi ja se on aktiivisesti käytettävissä, Kumpulainen sanoo.
Ei inhoa vaan iloa
Myönteiset tunteet edistävät oppimista. Esimerkiksi psykologi Barbara Fredricksonin tutkimusten mukaan ne parantavat ongelmanratkaisukykyä, kekseliäisyyttä ja luovuutta. Kielteiset tunteet puolestaan vaikuttavat opiskeluun päinvastoin. Jos opiskelija tuntee inhoa asiaa kohtaan, hän yrittää mennä siitä mistä aita on matalin.
– Silloin ihminen pyrkii vain löytämään selviytymiskeinon. Se voi olla hyvin pinnallinenkin, jopa lunttaus tai mikä vain, millä pääsee ikävästä tilanteesta äkkiä eroon, Kumpulainen toteaa.
Leikin keinoja aikuisillekin
Useiden tutkimusten mukaan leikki on yksi tehokkaimmista oppimisen keinoista.
– Leikki on lapsen aloittamaa, kiinnostuslähtöistä, siinä on intohimoa, mielikuvitusta ja tunteita. Se on myös hyvin älyllistä. Siksi leikki on lapsen kehityksen kannalta äärettömän tärkeätä.
Kumpulaisen mukaan leikillisyydestä olisi hyötyä myös kouluopetuksessa ja työpaikoilla. Sen avulla voidaan nostattaa esimerkiksi myönteistä ilmapiiriä ja parantaa yhteistyökykyä.