Eteisen vaatekomero näyttää lähes tyhjältä. Siellä on vain muutama tarkoin valittu vaatekappale ja kengätkin luotisuorassa rivissä. Keittiön kaapissa on vain pakollinen määrä ruoka-astioita ja nekin värien mukaan pinottuina. Olohuone on pelkistetyn avara, ei pikkutavara-asetelmia tai kallistuvia sanomalehtipinoja.
Tämä on karkkilalaisen Mira Ahjoniemen koti. Mira on vannoutunut KonMari-menetelmän kannattaja ja noudattaja.
– Joku huomaa säilöneensä valtavia määriä kirjoja ja lopulta niistä ehkä kolme sadasta on sellaisia, jotka tulee luettua uudelleen. Miksi ne turhaan kuormittavat kotia? Keittiössä voi olla valtava määrä vuosien varrella kertyneitä muovikippoja, joissa ei ole enää edes kansia. Sitten tulee se järkytys: miksi minulla on nämä?
Ilmiö on hyvin omituinen, mutta kun karsimme tavaramäärää ja käytännössä panemme kotimme detox-puhdistuskuurille, kuuri vaikuttaa puhdistavasti kehoomme. Marie Kondo
Mira Ahjoniemi oli perustamassa Facebook-ryhmää Konmari Suomi, minkä lisäksi hän kiertää luennoimassa menetelmästä.
– Minun kohdallani sopiva määrä tavaraa on aika vähäinen. En halua kuluttaa aikaa tavaroiden kanssa, joten minulla on niitä todella vähän, hän kertoo ja näyttää, kuinka vaatteet taitellaan oikeaoppisesti pystyasentoon ilman että ne ryttääntyvät tai litistyvät.
Mira ei ole hurahtanut yksin.
Lahjatkin saa heittää pois
Lyhenne KonMari muodostuu japanilaisen Marie Kondon nimestä ja kyse on hänen lanseeraamasta raivaus- ja järjestämismenetelmästä. Ammattijärjestäjä jakaa ajatuksen siivouksen elämänmullistavasta taiasta.
Perusidea on, että ihminen käy läpi koko omaisuutensa ja kysyy itseltään jokaisen esineen kohdalla ”tuottaako tämä esine minulle iloa”. Jos vastaus on ei ja tunne, että voin elää ilmankin, esineestä luovutaan.
Tavaroita ostetaan ostamisen ilosta "koska se oli niin halpa". Esineestä ei raaskita luopua "koska se on vielä ihan ehjä". Jemmasta löytyy vanhoja kalentereita "jos niille vaikka olisi vielä käyttöä". Vaikeinta on vanhojen valokuvien ja lahjatavaroiden äärellä. Lahjoja, kuinka kamalia tahansa, hävettää heittää pois. Kondon mukaan vaikka lahja olisi parhaalta ystävältä, siitä on silti lupa luopua.
– Useimmiten syynä on takertuminen menneisyyteen tai tulevaisuuden pelko. Näistä kahdestä syystä tavaroita on hankittu liikaa ja ollaan kyvyttömiä päästämään niistä irti silloin kun pitäisi, Mira Ahjoniemi sanoo.
Menetelmä lupaa, että kun on kerran käynyt omaisuutensa läpi, ei tarvitse raivata enää koskaan, koti pysyy aina siistinä. Kyse on paljon suuremmasta kuin vain tavaroiden uudelleen järjestämisestä. Kyse on elämänmuutoksesta, sanovat myös "konmarittajat", metodin kannattajat.
– KonMari on elämänilon löytämistä kokonaisvaltaisesti ja se löytyy tavarakasojen alta. Sitä mukaa kun ylimääräinen kuorma lähtee hartioilta ja kodin kaapeista, niin kyllä se elämänilo sieltä löytyy.
Turhasta maallisesta omaisuudesta vapautuminen ja roinan pois heittäminen tuovat elämänlaatua parantavaa energiaa. Samalla lisääntyy rohkeus päästää irti elämän muista negatiivisista asioita kuten huonoista ja voimaavievistä ystävyyssuhteista.
Järjestämisessä ei ole tärkeää päättää, mitä heittää pois, vaan mitä haluaa säilyttää elämässään. Marie Kondo
"En usko KonMaritaikaan"
Marie Kondo lupaa, että kun pää ja mieli puhdistuvat turhasta, vähitellen positiiviset vaikutukset yltävät aina ulkonäköön asti: ihminen myös laihtuu.
Tähän taikaan eivät kaikki suostu lankeamaan ja metodia vastaan on esitetty paljon myös kritiikkiä.
– En usko KonMari-taikaan, että hyviä asioita tapahtuu sen jälkeen, kun on ryhtynyt soveltamaan menetelmää. Mutta uskon, että jos ihminen saa arkensa hallintaan, hänelle jää resursseja johonkin muuhun, vaikka työelämään ja itsensä kehittämiseen. Sitä kautta KonMari tai mikä tahansa järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden muihinkin elämänmuutoksiin, sanoo Ilana Aalto.
Ilana Aalto on kulttuurihistorioitsija ja työskentelee tutkijana Turun yliopistossa. Hän on perehtynyt perheen ja arjen historiaan ja kiinnostunut kotien materiaalisesta kulttuurista kuten järjestely- ja raivaamisilmiöstä.
Aalto ei ylläty siitä, että KonMari puhuttelee erityisesti noin 40-vuotiaita naisia.
– Edelleen koetaan niin, että koti ja sen järjestys ovat naisten asia ja naiset tekevät enemmän kotitöitä kuin miehet. Siksi naiset tietysti tarttuvat erilaisiin menetelmiin, joilla he voivat helpottaa omaa työtään.
Maailmanlaajuinen kultti
Nopeasti ohi menevästä ilmiöstä tai suosion hiipumisesta ei ole merkkejä, päinvastoin.
KonMari-kirjoja on käännetty yli 40 kielelle ja myyty yhteensä 6,5 miljoonaa kappaletta ympäri maailmaa. Suomessakin Marie Kondon kirja KonMari, Siivouksen elämänmullistava taika on ollut kustantajalleen poikkeuksellinen menestys. Sitä on myyty yli 50 000 kappaletta. Uusi Kondon kirja ilmestyy suomeksi marraskuussa. Lisäksi aihepiiristä julkaistaan useita suomalaisteoksia.
Japanin televisiossa meneltelmällä on oma ohjelma ja maassa toimii siihen koulutettujen konsulttien ammattiryhmä. Yhdysvalloissa kannattajia on niin paljon, että puhutaan jo kultista. Erilaisia Facebook-ryhmiä on useita ja niitä syntyy koko ajan lisää. Pelkästään Konmari Suomi -ryhmään kuuluu jo yli 22 000 jäsentä.
– Olen kiinnostunut aiheesta tutkijana. KonMari on tosi mielenkiintoinen ilmiö. Se puhuttelee ihmisiä ja siksi siitä on tullut suosittu. Moni on vihoviimein huomannut, että he elävät aikamoisessa tavaratulvassa, Ilana Aalto sanoo.
Olen vakuuttunut siitä, että kodin järjestäminen on paras tapa houkutella onni kääntymään puolelleen. Marie Kondo
Kohti ekologista elämäntapaa
Mira Ahjoniemi epäilee, että nyt on saavutettu tavaran haalimisen kyllästymispiste.
– Kierrätyskulttuuri, jakamistalous ja minimalismi sopivat hyvin yhteen KonMarin kanssa. Se tulee oikeaan hetkeen. Lisäksi Marie Kondo on osannut ilmaista asiat ihmisläheisesti. Metodi kolahtaa sydämeesi ja tunteisiin todella voimakkaasti.
Tutkijan mielestä koko ilmiöllä voi olla positiiviset seuraukset laajemminkin. Se voi johtaa kulutustottumusten muutokseen ja lisätä kuluttajakriittisyyttä. Lisäksi ihmiset hankkivat varovaisemmin uusia tavaroita.
– Ihminen, joka lähtee kokeilemaan KonMari-metodia, ei varmaan halua pelastaa koko maapalloa, vaan lisätä omaa hyvinvointiaan. Mutta hyvässä tapauksessa siitä muodostuu ekologinen elämäntapa. Ehkä nyt on tapahtumassa asenteiden muutos, Ilana Aalto sanoo.