Opettaja Olli Karkkulainen on kevään ajan opettanut Martinlaakson lukiossa lyhyttä matematiikka yksilöllisen oppimismallin mukaan. Opetuksen uudistamista on seurattu Ylen Koulukorjaamo-sarjassa.
Opettaja Pekka Peuran kehittämällä oppimismallilla pyritään parantamaan oppilaiden motivaatiota koulunkäyntiin. Keskeisintä siinä on tapa, jolla osaamista arvioidaan.
Peuran mallissa oppilaat arvioivat osaamistaan tekemällä kurssin aikana välitestejä, jotka he myös tarkastavat itse. Kurssin päätteeksi oppilas ehdottaa itselleen arvosanaa, joka määritellään lopulta keskusteluissa opettajan kanssa.
Uuden mallin mukaan nyt opettavaa Karkkulaista epäilytti jo ennen matematiikan kurssin alkua se, ettei kurssin päätteeksi pidetä arvosanan määrittelevää koetta.
– Milläs minä sitten niitä oppilaita kiristän, jos ei oo sitä koetta. Sen kokeen takiahan opiskelijat on suunnilleen siellä koulussa käyneet ja läksyjä tehneet, Karkkulainen sanoi.
Tarvitaanko koetta, että oppilaat viitsisivät ylipäätään opetella uusia asioita?
Peuran mielestä kurssin päätteeksi pidettävät kokeet eivät ole riittävä ja oppilaita kannustava arviointitapa. Kokeet ohjaavat oppilaat pelaamaan peliä, joka ei välttämättä johda todelliseen oppimiseen, vaan ulkoa opetteluun. Peuran mukaan pelkkään kokeeseen perustuva arviointimalli on suorastaan lainvastainen. Lukiolain ja opetussuunnitelman mukaan arvioinnin pitäisi kehittää kykyä itsearviointiin, olla kannustavaa ja monipuolista.
– Tässä yritetään aivopestä opiskelijoita pois siitä, että tullaan kouluun ja tehdään mitä opettaja käskee, sitten tehdään koe ja lähdetään himaan, Peura kuvaa.
Miksi opettaja Olli Karkkulainen luottaa arvosanan määrittelyssä perinteisiin kokeisiin, opettaja Pekka Peura ei? Heistä kumpikin listaa viisi tärkeintä perustelua.
Olli Karkkulainen, matematiikan ja fysiikan opettaja, Martinlaakson lukio:
1. Koe määrittää kurssiarvosanan siten, että oppilaan ja opettajan oikeusturva toteutuu. Epäselvissä tapauksissa on olemassa selkeää kirjallista näyttöä arvostelun perusteista.
2. Koe on objektiivinen tapa kurssiarvosanan määrittämiseen.
3. Pyrkimys menestyä kokeessa toimii opiskelun lisämotivaationa.
4. Oppilaan on hyvä saada välillä opettajalta omien suoritusten arviointeja, sillä harjoitustehtävät ovat itsearvioitavia.
5. On hyvä oppia toimimaan koetilanteissa, koska tärkeitä koetilanteita tulee vastaan kuitenkin ylioppilaskokeissa, pääsykokeissa ja jatko-opinnoissa.
Pekka Peura, matematiikan ja fysiikan opettaja, Martinlaakson lukio:
1. Nykyinen arviointijärjestelmä ohjaa "bulimiaoppimiseen", ahmitaan tietoa lyhytkestoiseen muistiin ja oksennetaan koepaperille.
2. Nykyinen arviointijärjestelmä ei edesauta pitkäjänteisten oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä.
3. Perinteinen koe on hyvä työkalu, mutta sitä käytetään väärin. Jos osaamisen tunnistaminen tehdään pelkästään kokeella, on se hyvin suppea ja kapea näkymä oppilaan monipuolisesta sisältöjen ja taitojen osaamisesta.
4. Perinteinen koe on melko passiivinen työkalu, jos opettaja tarkistaa kokeen. Jos opiskelijat laitetaan itse tai ryhmässä analysoimaan omia taitojaan ja korjaamaan kokeessa ilmenneitä virheajatuksia tai puutteita, muuttuu koe oppilasta aktivoivaksi.
5. Jos koe pidetään oppimisjakson lopussa, palaute tulee vasta, kun oppiminen päättyy. Oppilaan ohjaamisen tuki on tällöin aina myöhässä.
Uuden oppimismallin mukaisesta arvioinnista lisää tänään 18.4. A-studiossa, TV 1 klo 21.
Koulukorjaamo-sarjaan liittyvät jutut löydät täältä.