Helsinki sai uuden yleiskaavan. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maratonin mittaisessa istunnossa. Kun asia saatiin päätökseen, oli istunto jatkunut yli seitsemän tuntia.
Suurimpia kiistakysymyksiä oli Keskuspuistoa leikkaavan kaupunkibulevardin rakentaminen. Bulevardin varsille tulee uusia asuntoja.
Keskuspuiston koskemattomuuden kannattajat olivat näkyvä joukko kaupungintalon edessä pidetyssä mielenosoituksessa.
Toinen iso ryhmä olivat aktiivit, jotka ajoivat Malmin lentokentän säilyttämistä lentokäytössä.
Kaikissa ryhmissä kannatusta kaavapäätöksen siirtämiselle
Vihreiden Leo Stranius erottui istunnossa puolueensa enemmistöstä kannattamalla yleiskaavan palautusta valmisteluun. Eniten harmitti Keskuspuiston kaventaminen. Yleiskaavassa on hänen mielestään muutenkin liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.
– Ehkä yleiskaavasta voisi järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen, toivoi Stranius puheenvuorossaan.
Toinen iso kiistakysymys oli Malmin lentokenttä. Osa valtuutetuista vastusti puheenvuoroissaan Malmin kentän hyödyntämistä asuntorakentamiseen. Moni totesi, ettei suon päälle kannata rakentaa.
Kaikki eivät sinänsä vastustaneet rakentamista lentokentän lähelle.
– Lentokentän viereen voisi rakentaa asunnot 10 000 hengelle. Voidaan syödä kakku ja pitää se, sanoi RKP:n Björn Månsson.
Vihervasemmistoa hiersi Keskuspuisto, porvareita Malmin lentokenttä
Päätöstä edeltänyt keskustelu oli paitsi pitkä, myös värikäs. Vastaesitykset tai kaavan palautus valmisteluun saivat kannatusta varsinkin pienissä ryhmissä. Vasemmistoliitto, perussuomalaiset, RKP, keskusta, kristillisdemokraatit, SKP ja valtuustoryhmä René Hursti olisivat halunneet kaavaan muutoksia ennen sen hyväksymistä. Isojen puolueiden valtuutetuista samoilla linjoilla olivat esimerkiksi kokoomuksen Jaana Pelkonen ja SDP:n Thomas Wallgren.
Yleiskaavan palautuksesta käsittelyyn äänestettiin moneen kertaan. Päälinjana voi sanoa, että muutostoiveet kohdistuivat vasemmistossa ja vihreissä lähinnä Keskuspuistoon, ja porvaripuolueissa Malmin lentokenttään.
Vasemmistoliitto ei vaatinut vastaesityksessään kaavan palauttamista valmisteluun. SDP:n Osku Pajamäki syytti vasemmistoliittoa koko kaavan vaarantamisesta.
– Hirveetä roskaa, sanoi Pajamäki.
Kaavan hyväksymisen ratkaisivat suurimmat puolueet, kokoomus, vihreät ja SDP. Kaavan kannattajat pitivät salissa pienempää ääntä kuin kriitikot. Myös sosiaalisessa mediassa kaavan kannattajat olivat enimmäkseen hiljaa.
Uusia koteja ja raideyhteyksiä
Yleiskaava laaditaan noin kymmenen vuoden välein. Uudessa yleiskaavassa lähtökohtana on, että Helsinki kasvaa kovaa vauhtia. Ennusteen mukaan vuonna 2050 kaupungissa asuu 860 000 asukasta. Yleiskaavan tavoitteina on mahdollistaa riittävä rakentamisen. Se myös vahvistaa raideliikenteen verkostoa.
Helsingin kaupunginvaltuuston päätös on lopullinen.