Itämerestä ja Pohjanmerestä tulee typpipäästöjen erityisalue. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on torstaina sopinut typenoksidipäästöjen vähentämisestä 80 prosenttia nykytasoon nähden.
Niin sanottu Neca-sääntely koskee vuonna 2021 ja sen jälkeen rakennettavia laivoja.
Suomi sitoutui tähän hankkeeseen jo vuosia sitten, mutta halusi asiassa aikalisän välttääkseen yhtäaikaiset kustannukset vuonna 2015 alkaneen rikkidirektiivin kanssa. Vähäpäästöisempien laivojen rakentamisessa pelättiin isoja menoeriä merenkululle.
Nyt liikenne- ja viestintäministeriö sanoo, että lisäkustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle olisivatkin vähäiset ja hajautuisivat monelle vuodelle. Tarvittaessa valtio maksaa teollisuuden kustannuksia. Meriteollisuus ja elinkeinoelämä olivat laajasti edustettuina ympäristöministeriön työryhmässä, joka arvoi Neca-sääntelyn kustannuksia.
Tänä päivänä typpidirektiivi näyttäytyy elinkeinoelämälle erityisen positiivisena asiana:
– IMO:n päätös on hieno uutinen ympäristölle ja suomalaiselle meriteollisuudelle, jolla on LNG-moottoreihin ja katalysaattoreihin perustuvaa cleantech-osaamista ja tuotantoa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
Päätöksen seurauksena vuonna 2021 ja sen jälkeen rakennettaviin laivoihin asennetaan katalysaattori tai niiden on käytettävä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä polttoaineena.
Typpikuormituksen aiheuttama rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöuhka. Laivojen osuus meren koko typpikuormituksesta on pari–kolme prosenttia, arvioi ympäristöministeriö. Enimmäkseen typpi kulkeutuu Itämereen laskevista joista ja on peräisin maataloudesta sekä jätevesistä.