Enosta kotoisin oleva Heino Saaristo on tyytyväinen: tänään perjantaina on hänen syntymäpäivänsä – hän täyttää 65 vuotta – ja tänään sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti, että valtio esittää anteeksipyynnön kaikille niille, joita on kohdeltu kaltoin ja jotka ovat kokeneet epäkohtia lastensuojelun sijaishuollossa.
Saaristo on yksi heistä. Hän oli 12-vuotias, kun hänet ja hänen kolme veljeään lähetettiin koulukotiin. Laitos sijaitsi Muhoksella, noin 400 kilometrin päässä kotoa.
Syynä oli se, että joku veljeksistä oli aina silloin tällöin jäänyt pois koulusta. Heino Saaristo oli laitoksessa noin vuoden.
– Sekin oli ihan liian paljon, hän muistelee.
– Siellä oli laitokset täynnä samanlaista porukkaa kuin me. Suurin osa oli pelkästään huonoista kotioloista kotoisin.
Koulukoti oli nuorelle pojalle karu ympäristö.
– Se ei ollut mikään koulukoti, se "koti" pitää jättää kokonaan pois niistä asioista. Se oli tuholaitos.
– Me emme olleet ihmisiä enää siinä vaiheessa, kun laitoksen ovet suljettiin. Me olimme vankeja ja teimme pakkotyötä. Siis lapsiorjuutta, Saaristo sanoo.
Tuleva anteeksipyyntö on Saaristolle tärkeä asia. Se merkitsee sitä, että häpeä ei ollutkaan oma.
– Se vapauttaa siitä tunteesta. Se onkin tavallaan valtion ja sen järjestelmän häpeä.
Professori: Erittäin tarpeellinen asia
Anteeksipyyntö tullaan esittämään lapsen oikeuksien päivänä eli 20. marraskuuta. Sen esittää valtion puolesta perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).
Sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta pitää valtiollista anteeksipyyntöä erittäin tarpeellisena asiana.
– Erityistä merkitystä sillä on niille ihmisille, jotka ovat olleet erilaisissa sijaishuollon laitoksissa ja tulleet niissä kaltoin kohdelluiksi. He ovat kokeneet asian sillä tavalla, että heidät on leimattu syyllisiksi ja he eivät ole koskaan saaneet minkäänlaista oikeutta valtion eivätkä viranomaisten taholta.
Anteeksipyyntö tarkoittaa, että valtio tunnustaa, että on tapahtunut vääryys, Puuronen selittää.
– Valtio katsoo myös, että se tosiaan on ollut valtio, joka on toiminut väärin – eivät nämä ihmiset.
Ruotsissa ja Norjassa on maksettu korvauksiakin
Ainutlaatuinen anteeksipyyntö koskettaa tuhansia suomalaisia, Puuronen arvioi.
– Niitä, jotka ovat vielä elossa ja jotka ovat olleet näissä laitoksissa, on edelleen tuhansia, ellei kymmeniätuhansia.
Rahallista korvausta koulukodeissa kaltoinkohdelluille ei kuitenkaan ole tiedossa. Naapurimaissa – Ruotsissa ja Norjassa – vastaavia korvauksia on maksettu, Puuronen kertoo.
– Oma mielipiteeni on, että tällaisia korvauksia tulisi maksaa, professori toteaa.
– Hehän olivat käytännössä vapaudenriiston kohteina ja joutuivat näissä valtion laitoksissa pahoinpitelyjen ja huonon kohtelun kohteiksi. Se vaurioitti heidän mahdollisuuksiaan menestyä myöhemmin elämässä ja elää tasapainoista ja onnellista elämää.
"He ovat kokeneet jotain sellaista, mitä ei olisi saanut tapahtua"
Minkä takia kaltoinkohdellut eivät Suomessa saa rahallista korvausta?
Asiassa on tehty kansainvälistä vertailua, vastaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Ylen haastattelussa.
– Nyt on päädytty tähän ratkaisuun. Valtiovallan puolelta pyydetään anteeksi niiltä naisilta ja miehiltä, joita tämä asia koskee. Tämä on yksi vaihtoehtoinen polku, jota on käytetty myös muissa maissa.
Rehula ei tiedä tarkalleen, kuinka montaa ihmistä anteeksipyyntö koskee.
– Varmuudella puhutaan sadoista suomalaisista.
– He ovat saaneet kokea jotain sellaista, mitä ei koskaan olisi saanut tapahtua.
Millainen tilanne lastensuojelun sijaishuollossa on tänä päivänä – pystytäänkö kaikille takaamaan turvallinen lapsuus?
– Ei voi olla kuin yksi ainoa tavoite, ja se yksi ainoa tavoite on se, että kasvuympäristö voisi olla niin hyvä kuin mahdollista: turvallinen ja mahdollisimman kodinomainen, ennen kaikkea lapsen näkökulmasta, Rehula sanoo.