1. Miten Suomi leikkaa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä?
Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi puolittaa öljyn käytön vuoteen 2030 mennessä osana EU:n ilmastopolitiikkaa.
Hallitus neuvottelee tänä iltana siitä, miten tavoite käytännössä saavutetaan. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa biopolttoaineet, sähkö-, vety- ja kaasuautot sekä koko liikennejärjestelmää, kuten joukkoliikennettä, koskevat ratkaisut.
Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo lisätä merkittävästi biopolttoaineiden osuutta bensassa ja dieselissä. Hallituksen pöydällä on esitys, jossa uusiutuvaa polttoainetta olisi polttonesteestä 33 prosenttia vuonna 2030. Tavoite vaatisi kenties jopa 400 miljoonan euroa julkiset tuet biojalostamoille.
Hallitusohjelmassa vastaava tavoite oli 23,5 prosenttia. Tätä nykyä biopolttoaineen osuus on 13 prosenttia.
Hallitus tavoittelee Ylen tietojen mukaan myös noin 250 000:ta uutta sähköautoa 2030 mennessä. Tätä varten hallitus pohtii jonkinlaista hankintatukea tai esimerkiksi autoverotuksen muutosta.
Tieliikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Hallitusohjelmaa kireämmät tavoitteet johtuvat muun muassa EU:n Suomelle asettamista päästöleikkausvelvoitteista, jotka olivat odotuksia tiukemmat.
2. Miten käy tuulivoimatukien?
Hallitus hakee tänä iltana sopua myös uusiutuvan sähkön tuotantotuista. Veronmaksajille kalliiksi tulleesta tuulivoiman syöttötariffista halutaan luopua.
Tilalle hallitus kaavailee tarjouskilpailuun perustuvaa, niin sanottua "teknologianeutraalia tuotantotukea". Käytännössä tämä kuitenkin olisi tuulivoimatuen jatkamista eri muodossa, sillä tuulivoima todennäköisesti voittaisi teknologianeutraalin tarjouskilpailun.
Energia-alalla arvioidaan yleisesti, että tuulivoima on uuden kapasiteetin osalta jo nyt halvin sähköntuotantomuoto Pohjoismaissa. Perinteiset energiantuottajat ovat vastustaneet voimakkaasti tukien jatkumista, sillä tuulivoima on laskenut tuntuvasti sähkön tukkuhintaa Pohjoismaissa.
Syynä tosin eivät ole Suomen maksamat tuet, vaan erityisesti Ruotsin, Tanskan ja Saksan tuulivoima.
Ylen lähteet pitävät tuulivoimatukien jatkoa todennäköisenä. Hallitus tiettävästi pohtii rinnalla myös suurten aurinkolaitosten tukemista. Energiastrategian neuvottelupapereissa puhutaan Ylen tietojen mukaan noin 300–600 miljoonan euron tuista vuosina 2018–2030.
Tällä saataisiin uusiutuvaa sähköä lisää noin kaksi terawattituntia. Suomessa tuotettiin viime vuonna sähköä 66,2 terawattituntia.
3. Miten kivihiilestä päästään eroon?
Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi luopuu kivihiilestä 2020-luvun aikana. Energiastrategian valmistelusta vastaava elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi viime viikolla Helsingin Sanomissa, että hallitus suunnittelee kivihiilen kieltämistä 2030 jälkeen.
Energia-alan etujärjestö Energiateollisuus on arvostellut suunnitelmaa kovin sanoin. Ylen tietojen mukaan hallitus ei kaavaile kivihiilen täyskieltoa. Kivihiilestä luopumiseen aiotaan tiettävästi laatia ensi vuoden aikana laki, joka huomioisi kivihiilen merkityksen huoltovarmuuden kannalta.
Kivihiilestä luopumiseen kaavaillaan myös siirtymäaikaa, joka helpottaisi kivihiiltä käyttävien energiayhtiöiden tilannetta.
Neuvottelut ilmasto- ja energiastrategiasta jatkuvat parin viikon ajan.