Aallot vellovat, pakkasta on pari astetta ja taivaalta tuiskuaa lunta. Harvalle tulee mieleen lähteä kalaan – varsinkaan ulkovesille Venäjän rajan tuntumaan.
– Sää on ihan hyvä. Ei tästä vielä talvea tule, en usko. Viikko sitten satoi myös lunta, ja kävin laskemassa verkot. Seuraavana päivänä kävin nostamassa ne ylös. Mukavasti tulee silakkaa ja taimenta, kertoo talvikalastusta harrastava Pertti Innanen.
Sää on ihan hyvä. Pertti Innanen
Mies starttaa veneensä Kotkassa muutaman kerran viikossa ja suuntaa sen Haapasaaren tietämille. Sieltä on matkaa Venäjälle vain noin 20 kilometriä. Verkkojen upotuksen lisäksi hän vie ajosiimaa merenpintaan killumaan. Nyt mukana olevan kerän pituus on kuusi kilometriä.
Innanen saattaa viettää tähän aikaan vuodesta kaksikin vuorokautta veneessä keskellä ulappaa.
– Siellä saa olla hyvin vapaasti. Ruuhkaa ei enää ole. Joskus voi näkyä yksi tai kaksi venettä jossakin.
Kamiina lämmittää
Kalastus ulkomerellä vaatii syystalvella huolellisia valmisteluja. Innanen panee veneen kamiinaan tulet jo pari päivää ennen lähtöä.
– Siinä ajassa pitäisi saada hyvät lämmöt. Starttiin vaaditaan lisäksi sopivat tuulet, tähän aikaan vuodesta reilusti alle kymmenen metriä sekunnissa. Muutama pakkasaste ei haittaa.
Ajosiimaa on Innasen mielestä helpompi laskea ja nostaa kuin verkkoja, koska verkko vaatii noston jälkeen aina jonkin verran putsausta. Toki ajosiimaankin tulee ämpärillinen syöttejä.
– Syötit painavat viidestä seitsemään kiloa. Riippuu hailin koosta ja siitä, kuinka monta koukkua siihen laittaa.
Siima vedetään ylös käsipelillä. Silloin Innasella on kaveri mukana matkassa.
– Se on mukavaa, kun on juttuseuraa.
Joulukala on saatava pyydettyä omin käsin. Pertti Innanen
Tunteja ei lasketa
Jupe-vene ei ole mikään peräprutku. Mittaa on kymmenen metriä, ja etuhytissä on kaksi makuupaikkaa. Veneestä löytyy kaikenlaisia härveleitä tutkasta lähtien.
– Kannelle ei juuri pääse vettä jäätymään, kun on katos päällä. Tietysti pitää olla myös pelastautumispuku ja pelastusliivit, ja niitä pitää käyttää. Ei tässä olla enää nuoria poikia.
Kokemusta kuitenkin piisaa, sillä Innanen on käynyt talvisin kalassa jo 30 vuotta.
– Jonkun mielestä se voi olla hullun hommaa, kuka mitenkin ajattelee. Minulla on joka vuosi se tavoite, että joulukala on saatava pyydettyä omin käsin.
Työtunteja ei lasketa, kun kyseessä on rakas harrastus.
– Luonnossa oleilu on myös nautinto. Kalassa käydään niin pitkään kuin meri pysyy avoimena.