Sipilän hallituksen jättihankkeen, kilpailukykysopimuksen yhtenä tavoitteena on lisätä vuotuista työaikaa 24 tunnilla vuodessa, palkan nousematta. Monella työpaikalla neuvotellaan vielä, miten tunnit käytetään. Aikaa on marraskuun loppuun, ja jos sopua ei synny, työnantaja päättää.
Joillain aloilla keinot jo tiedetään, ja ne vaihtelevat pekkaspäivien poistosta työntekijöiden ohjattuun keppijumppaan. Kaikkia palkansaajia, kuten palkkansa itse neuvottelevia yksityispuolen lääkäreitä, kiky ei velvoita lainkaan.
1) Kaupanmyyjä menettää kolme vapaapäivää
Kiky vähentää kaupan alan yli 260 000 työntekijältä suoraan kaksi varsinaisten lomapäivien ulkopuolista vapaapäivää vuodessa. Aikaisemmin vapaata on kertynyt maksimissaan 8,5 päivää vuodessa, 2017 alkaen niitä kertyy tehtyjen työtuntien perusteella enintään 6,5.
Kaupanmyyjän kolmas kiky-työpäivä syntyy siitä, että vuosivapaita ei kerry lainkaan, jos työsuhde on kestänyt alle puoli vuotta. Tähän asti niitä alkoi kertyä yhden kuukauden työssäolon jälkeen. Kaupan alalla moni työsuhde ei jatku puolta vuotta.
2) Opettajat – enemmän suunnittelua ja lomarahat pois
Kaikki opettajat tekevät vuodessa 24 tuntia enemmän töitä, mutta vain julkisen puolen eli käytännössä peruskoulujen ja lukioiden opettajat vähentävät lomarahoistaan 30 prosenttia. Yliopistojen lehtoreita ja yksityisten koulujen opettajia lomarahan leikkaus ei koske.
Opetustuntien määrä ei kuitenkaan lisäänny, vaan opettajat voivat käyttää 24 tuntia opetuksen suunnitteluun ja valmisteluun. Sen sijaan esikouluissa mennään kunta-alan valtavirran mukaan, joten lastentarhanopettajat työskentelevät omissa tehtävissään puoli tuntia pidempään viikossa.
3) Paperi ja metalli – kaikkea maan ja taivaan väliltä
Paperialalla iso osa yrityksistä ja työtekijöistä sopii työajan lisäämisestä keskenään paikallisesti työpaikoilla. Suosituin tapa paperi- ja sellutehtaissa on ollut siirtää ammatillisia koulutuspäiviä sekä ensiapu- ja työsuojelukursseja työajan ulkopuolella pidettäväksi.
Teknologia- ja metallialalla työaikaa lisätään lähes yhtä monin keinoin kuin on yrityksiäkin. Skaala vaihtelee kolmen pekkaspäivän poistamisesta siihen, ettei pienimmissä metallipajoissa työnantaja ole katsonut tarpeelliseksi soveltaa kikyä ollenkaan.
4) Terveyskeskuksiin yli tunti lisää työtä viikossa
Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee yli 400 000 ihmistä. Terveyskeskuslääkärien viikkotyöaika pitenee tunnin ja vartin, yhtä pitkäksi kuin sairaalalääkäreillä. Sairaalalääkärien viikkotuntimäärä ei nouse. Helmikuusta lähtien kaikkien julkisen puolen lääkärien viikkotyöaika on siis 38 tuntia 15 minuuttia. Arkivapaita viilataan, ja kunta-alan lomarahojen 30 prosentin leikkaus pätee.
Yksityisillä terveysasemilla työsuhteessa työskenteviä lääkäreitä kiky ei koske, sillä he sopivat palkoistaan itse, eivätkä työehtosopimusten palkkaehdot sido heitä. Käytäntö on korkeakoulutetuilla aloilla melko yleinen.
5) Luovat ratkaisut – jumppaa ja vapaaehtoistyötä
Kaikki työnantajat eivät usko työtuntien lisäämisen tuovan tehoa. Juuan kunta Pohjois-Karjalassa järjestää ensi vuonna 170 työntekijälleen 24 tunnin ajan ohjattua taukojumppaa ja yhteisliikuntaa työpaikalla. Juuassa arvioidaan, että liikunta ja vetreytyminen lisää motivaatiota,vähentää sairauspoissaoloja ja lisää näin kilpailukykyä
Bisnes- ja IT-konsulttiyhtiö Accenture on vienyt ajatuksen vielä pidemmälle. Se kertoo, että 1 400 työntekijää voi itse valita, miten he lisäävät ensi vuonna 24 tunnin ajan työtehoaan ja motivaatiotaan. Yritys ehdottaa opiskelua, liikuntaa ja vapaaehtoistyötä. Osallistuminen on vapaaehtoista. Accenturen työntekijöistä kolmannes ei kuulu työehtosopimuksien piiriin, joita kiky ei koskisi muutenkaan.
Juttuun on haastateltu lisäksi korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan, Kaupan liiton, palvelualojen PAM:n, palvelutyönantajien Paltan, Metalli- ja Paperiliiton, Lääkäriliiton sekä opettajien OAJ:n asiantuntijoita.
Korjattu 16.11. klo 8.50: SAK:n Jarkko Eloranta tarkentaa, että Rakennusliitto ei ole kikyn ulkopuolella, toisin kuin hän alun perin juttua varten vastasi.