Helsinkiläinen lähihoitaja Orvokki Jokinen teki töitä viimeksi kesällä, silloinkin vain kaksi viikkoa. Seuraava, noin kuukauden pätkä alkaa joulukuussa.
Jokinen työskenteli aiemmin muun muassa vientisihteerinä, mutta jäätyään työttömäksi hän opiskeli lähihoitajaksi oppisopimuksella vuosina 2005–2008.
Jokiselle on kertynyt pitkä lista keikkoja ja määräaikaisia sijaisuuksia vanhusten- ja lastenhoitajana.
– En kyllä yhtään tykkää. Mieluummin ottaisin pysyvän työn, Jokinen sanoo.
Työttömän pitää ilmoittaa pienetkin tulonsa Kelaan tai työttömyyskassaan. Palkanmaksun ja palkkakuittien odottaminen voi viivästyttää työttömyyspäivärahan saamista.
– Jos asuisin yksin, niin enhän minä pärjäisi. Kun on kahden tulot, niin tulemme toimeen, Jokinen sanoo.
Jokisen mies jatkaa metsätalousinsinöörin töitä, vaikka onkin jo eläkkeellä.
Työttömien työssäkäynti lisääntyy
Tilastot paljastavat, että aiempaa suurempi osa Kelan työttömyysturvan saajista tekee töitä. Yksi syy tähän on vuodesta 2014 lähtien käytössä ollut työttömyysturvan suojaosa. Työtön voi ansaita 300 euroa kuussa ilman, että tulot vaikuttavat työttömyysturvaan.
Suojaosaa ovat hyödyntäneet erityisesti nuoret naiset.
– Olisiko siinä mahdollisesti yhtenä selityksenä palvelualoilla työskentely? Tarkempaa tutkimusta tarvittaisiin, mutta on oikeastaan aika hämmästyttävää, että nimenomaan nuoret naiset käyttävät paljon tätä suojaosaa, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.
Professorin mielestä uudistus ei kuitenkaan syrji miehiä.
– Tämä on vain käyttäytymisessä havaittu muutos. Yhtä lailla tämä suojaosa kannustaa miehiä kuin naisiakin. Jostain syystä naiset ovat käyttäneet sitä enemmän kuin miehet, Hiilamo sanoo.
Sama suuntaus näkyy työttömyyskassoissa
Myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaneista aiempaa suurempi osa on saanut soviteltua päivärahaa, eli on tehnyt töitä sen verran, että tulot ovat pienentäneet työttömyysturvaa.
Kun vuonna 2013 soviteltua päivärahaa sai 24,8 prosenttia ansiopäivärahan saajista, vuonna 2015 osuus oli jo 29 prosenttia. Myös ansiopäivärahaa saavien joukossa suurempi osa naisista kuin miehistä on käynyt töissä samalla, kun on saanut työttömyysturvaa.
Ansiosidonnaista päivärahaa saavista ei ole saatavilla koottua tietoa niistä, jotka ovat tienanneet työttömänä alle 300 euroa kuussa.
Tilapäistyö ei johda pysyvään työhön
Työttömyysturvan 300 euron suojaosaa on perusteltu muun muassa sillä, että sen ansiosta työttömän on helpompi saada jalka oven väliin ja palata työelämään.
Orvokki Jokisen työnhakuun suojaosa ei ole vaikuttanut. Hän sanoo aina etsineensä töitä yhtä aktiivisesti. Tilapäistyöt eivät silti millään tunnu muuttuvan vakituisiksi.
– Jos ottaa vuoden määräaikaisuuden, niin voisi kuvitella, että jos siellä on töitä, niin voisi sitten jäädä jatkamaan, mutta eipä se vaan niin mene, Jokinen sanoo.
Perustulokokeilu ennen suojaosan korotusta
Ylen elokuisen kyselyn mukaan päähallituspuolue keskusta haluaisi nostaa suojaosaa ainakin sadalla eurolla. Kaksi muuta hallituspuoluetta kokoomus ja perussuomalaiset etsisivät muita keinoja työllisyyden edistämiseksi.
Heikki Hiilamon mukaan ennen suojaosan korotusta kannattaa katsoa, miten ensi vuonna alkavaksi suunniteltu perustulokokeilu sujuu.
Vuoteen 2018 saakka kestävään kokeiluun on määrä valita satunnaisesti 2 000 Kelan työttömyysturvaetuuksien saajaa. Heille annetaan 560 euroa kuussa verottomana käteen huolimatta heidän muista mahdollisista tuloistaan. Tavoitteena on muun muassa selvittää, kannustaako perustulo työttömiä työnhakuun.
– Kyllä oikeastaan on niin, että kannattaa katsoa perustulokokeilun vaikutukset, arvioida niitä ja tarkistaa sen jälkeen suojaosaa, jos siihen on syytä, Hiilamo sanoo.