Uuden sukupolven robottien esiinmarssi mullistaa Linturin mukaan lähes kaiken tavaratuotannon jo lähivuosina.
Taloutta on ajanut tähän saakka suuruuden ekonomia, jossa suurilla tuotantomäärillä painetaan tuotteiden hinnat yhä alemmas. Entistä fiksummat robotit saavat kuitenkin aikaan vallankumouksen, jossa avainsana on pienuuden ekonomia.
Vanhan sukupolven robotit toistavat tuotantolinjalla määrättyä tehtävää ja vauhdilla. Sen sijaan uusi robottisukupolvi on joustava ja valmis muuttuviin tehtäviin. Tehdaslinjoilta voi tulla ulos entistä yksilöidympää tuotantoa.

– Teollisuuden sarjat lyhenevät ja tuotannosta tulee monipuolisempaa. Tuotanto voi olla yhä pienempää ja voidaan viedä vaikka kaupan takahuoneeseen, Linturi visioi Tulevaisuuden tehdas -tilaisuudessa.

Hän korostaa puhuvansa 2020-luvusta, joten visio ei ole enää vain kaukainen hahmo. 3D-tulostaminen on jo täällä ja esimerkiksi Local Motors ”printtaa” autoja asiakkaan toiveiden mukaan muutaman vakioalustan päälle. Yhtiölllä on kaksi mikrotehdasta Yhdysvalloissa ja yksi Saksassa, Berliinissä.
Maailmankauppajärjestö WTO on laskenut ennustettaan maailmankaupan kasvusta. Linturi tulkitsee sen kertovan uudesta ajasta: talous voi kasvaa, vaikka kansainvälinen kauppa matelee. Selityksenä on se, että tuotanto siirtyy lähelle kuluttajia, jolloin tarve rahdata valmiita tuotteita vähenee.
Kiinaa on sanottu usein ”maailman tehtaaksi”. Menettääkö se nyt asemansa?

Muun muassa robotteja valmistavan ABB:n Suomen toimitusjohtaja Pekka Tiitinen ei jaksa oikein uskoa täydelliseen muutokseen ja tuotannon laajaan yksilöllistämiseen.
– Suuruuden ekonomia on edelleen talouden tärkeä ajuri, Tiitinen pohtii.
Hänen mukaansa suurtuotanto ja tuotteiden yksilöllistäminen on kuitenkin osattava yhdistää. Esimerkiksi ABB:n tuotteet pyritään tekemään niin, että ne voidaan räätälöidä asiakkaalle viidessä minuutissa vaikka logistiikkakeskuksessa.
Tulevaisuuden tehtaan olemusta pohtineessa tilaisuudessa Linturi varoitti tehdasinvestointeja suunnittelevia asiantuntijoita lyhytnäköisyydestä.
– Vielä 90-luvulla internetin vaikutusta ei otettu paperiteollisuudessa riittävän vakavasti. Miettikää sitä, kun teette investointipäätöksiä, joiden takaisinmaksuaika on 20 vuotta, Linturi varoittelee.