Yli 1 330 ihmistä kirjoitti Ylelle, miksi he eivät ole töissä. Sadat kertoivat, että työttömille tarjotaan töitä uskomattoman huonoilla työehdoilla. Työttömät eivät halua tai yksinkertaisesti pysty ottamaan sellaista työtä vastaan.
Työttömien kirjoituksista heijastuu usein nöyrä asenne. Työlle ei juurikaan nyrpistellä nenää. Sillä vain halutaan tulla toimeen ja töissä halutaan tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti.
Filosofian maisteri kirjoittaa, että töistä saatavalla palkalla voi olla mahdoton elää.
– Jos työtä on tarjolla 0-4 tuntia viikossa, on selvää, että palkalla ei pärjää, maisteri kertoo.
Myyntitöitä tarjotaan työttömille pelkällä pienellä provisiopalkalla. Myös nolla-tuntisopimukset eli tarvittaessa töihin kutsuminen on kirjoitusten perusteella monille työttömille tuttu tarjous.
Vanhuksia paljon hoitanut työtön paheksuu sitä, että työttömille tarjotaan myös töitä ilman palkkaa.
– Miksi työkkäri voi panna ihmisiä palkattomaan työhön nimellä työkokeilu? Jos ei mene, joutuu karenssiin ja tuet loppuvat, hoitoavustaja kirjoittaa. Hänen mielestään kyse on suorastaan kiristämisestä.
Hitsaaja pyöräilee töihin pakkasessa palkan takia
Levyseppä-hitsaajaa harmittaa, että julkisessa keskustelussa sivuutetaan palkan tärkeys. Työllään on elettävä.
– Ei yksikään siivooja, hitsaaja tai koneenkäyttäjä pyöräile joka aamu naama jäässä pakkastuiskussa töihin siksi, että se olisi hauskaa, vaan palkan takia, levyseppä sanoo.
Kokeneet työntekijät kertovat, että työnantajat voivat tarjota heille palkatonta harjoittelupaikkaa.
– En voi ottaa vastaan palkatonta harjoittelua, sillä jollakin rahallahan on elettävä, filosofian maisteri toteaa.
Suuri osa Ylen kyselyyn vastanneista henkilöistä oli korkeasti koulutettuja. Tutkijakoulutuksen saanut fyysikko olisi tyytyväinen hyvin vaatimattomaankin tienestiin.
– Palkkaa pitää saada sen verran, että kuluineen jää saman verran kuin peruspäivärahasta, fyysikko kirjoittaa.
Liian vanha tai liian nuori töihin
Jos työehdoissa on vikaa, niin vikaa tuntuu löytyvän myös työntekijöistä. Ylen kyselyyn vastanneet työttömät tuntevat usein olevansa jollain tavalla vääränlaisia työnantajien silmissä.
Kokeneet työntekijät arvelevat, että työnantajat pitävät heitä liian vanhoina tai liian kokeneina.
Yli 50-vuotiailla ei ole mahdollisuuksia, kun jokaista työpaikkaa hakee 30-200 hakijaa, tilastointiasiantuntija harmittelee.
Työttömät nuoret ihmiset taas kirjoittavat siitä, kuinka vaikeaa työelämään pääseminen voi olla. Työpaikat menevät heidän mukaansa kokeneimmille.
Vastavalmistunut kokki kirjoittaa lähettäneensä neljässä kuukaudessa yli sata hakemusta. Kokki kertoo soittaneensa turkulaiseen ravintolaan ja kysyneensä, miksi ei päässyt edes haastatteluun.
Hakemuksia olit tullut yli 200 ja kokeneet kokit olivat etusijalla, kokki kertoo.
Yhtä työtä hakee jopa satoja
Suurin osa vastanneista kuvaili työnhaun toivottomuutta. Puolet työttömistä piti syynä työttömyyteensä yksinkertaisesti pulaa työpaikoista. Kilpailijoita on liikaa.
Yhtä avointa työpaikkaa saattavat hakea jopa sadat ihmiset.
– Jos toimistosihteerin osa-aikaiseen työhön on yli kaksisataa hakemusta, niin ei voi kuin todeta, että hakijoita on liikaa, alemman korkeakoulutuksen saanut henkilö sanoo.
Diplomi-insinööri ja kääntäjä kertoo, ettei hän pääse edes haastatteluihin. Hakijoita on paljon pätkätöihinkin. Työnantajilta sentään tulee kirje, jolla he ilmoittavat valinneensa jonkun toisen hakijoista.
– Jotkut työnantajat oikein ihmettelevät kirjeissään, että miten paljon hyviä hakijoita on tarjolla, diplomi-insinööri raportoi.