BRYSSEL Euroopan komissio kertoo iltapäivällä, miten se aikoo toteuttaa lupaamansa kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset uusiutuvien ja energiansäästön saralla. Tarkoitus on nostaa uusiutuvan energian osuus 27 prosenttiin kulutuksesta ja säästää energiaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Lakipaketti pitää sisällään kahdeksan direktiiviesitystä ja satoja sivuja tekstiä sähkömarkkinoista kaukolämpöön ja rakennusmääräyksistä biopolttoaineisiin. Suomalaista teollisuutta, metsänomistajia ja hallitusta kiinnostavat kuitenkin ennen muuta kolme kohtaa:
1: Kelpaako kaikki metsästä löytyvä biomassaksi?
Suomen ilmastopolitiikka nojaa muita maita enemmän siihen, että esimerkiksi hakkuiden sivutuotteena syntyvää kiinteää biomassaa voidaan käyttää energian tuottamiseen.
Tämä edellyttää sitä, että kiinteä biomassa katsotaan päästöttömäksi energianlähteeksi. Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin kyseenalaistaneet etenkin puun polttamisen hyödyn ilmaston kannalta, sillä palaessaan puu vapauttaa sitomansa hiilen suoraan takaisin ilmakehään.
Komissio punnitsee esityksessään kiinteän biomassan hyötyjä ja haittoja. Viime viikolla vuodetun luonnoksen mukaan merkittäviä uusia rajoituksia ei kuitenkaan olisi tulossa, vaan Suomessa voitaisiin jatkaa biomassaan perustuvaa ilmastopolitiikkaa entiseen malliin.
2: Ryhtyykö EU edistämään suomalaisen biopolttoaineen menekkiä?
Liikenteen päästöjä voidaan vähentää joko siirtymällä sähköautoihin tai lisäämällä laskennallisesti liki päästöttömien biopolttoaineiden osuutta kulutuksesta.
Vuodetun luonnoksen mukaan komissio aikoo velvoittaa EU:ssa toimivat jakelijat sekoittamaan polttoaineeseen asteittain kasvavan osuuden edistyneitä biopolttoaineita. Tämä voi olla suomalaisittain merkittävää, sillä Suomessa tuotetaan paljon juuri näitä toisen sukupolven polttoaineita, jotka eivät kilpaile ruuantuotannon kanssa.
Iso sekoitusprosentti merkitsisi isompia markkinoita alan yrityksille. Luonnoksessa mainittu prosentti on suhteellisen pieni (kolme), mutta luku on voinut vielä muuttua lopulliseen versioon.
3: Tuleeko metsänomistajille uusia paperitöitä?
Suomen hallitusta ja metsänomistajien edunvalvojia on huolettanut järjestely, jolla biomassan päästöttömyys todennetaan. Aiemmin on ollut esillä malli, joka velvoittaisi jokaisen metsänomistajan raportoimaan, täyttääkö metsästä kerätty biomassa kestävyyskriteerit. Tätä on pidetty liian byrokraattisena.
Suomi ja suomalaiset alan toimijat ovat ajaneet mahdollisimman yksinkertaista riskiperustaista mallia. Siinä katsottaisiin vain biomassan alkuperämaata: Jos maassa on alan sääntely kunnossa, sikäläisen biomassankin voi katsoa olevan kestävää. Ennakkotietojen mukaan tämäkin toive olisi päätymässä komission esitykseen.