Vanhassa totuudessa on uuden tutkimuksen mukaan vinha perä: vihaisena ei kannata mennä nukkumaan. Kiinalaisen tutkimuksen mukaan syvä uni juurruttaa oppikirjojen sisällön tai hauskojen kokemusten lailla myös ikävät muistot.
Unen merkitys muistojen muodostumisessa eli konsolidaatiossa on vakiintunutta tietoa. Kestomuisti kertaa päivän tapahtumia ja iskostaa ne mieleen.
Pekingiläisen yliopiston tutkijat päättivät katsoa konsolidaatiota uudesta suunnasta: miten negatiivisten muistojen muodostumista voitaisiin estää ja siten suojella mielenterveyttä.
Muisto siirtyi nukkuessa aivotursosta aivokuoreen
Koeryhmässä oli 73 miespuolista opiskelijaa. Heitä kehotettiin painamaan mieleensä 26 kuvaparia, joista toisessa oli neutraali-ilmeinen ihminen ja toisessa jotakin epämiellyttävää, esimerkiksi eläimen raato. Sitten heitä pyydettiin muistelemaan, millainen ilme kuviin liittyi.
Kokeessa pidettiin tauko, jonka jälkeen ryhmälle näytettiin neutraaleja kasvokuvia ja kehotettiin pyyhkimään mielestä niihin liittyneet ikävät kuvat. Sama toistettiin seuraavana päivänä, kun koehenkilöt olivat nukkuneet pitkät yöunet.
Tutkijat havaitsivat, että nukkumisen jälkeen ikävät kuvat olivat tiukemmin mielessä kuin edellisenä päivänä. Se oli havaittavissa myös aivokuvauksessa: hippokampuksessa eli aivotursossa näkyi aiempaa vähemmän toimintaa. Aivoturso ottaa vastaan ihmisen tekemät havainnot, jäsentelee ne ja panee ne varastoon odottamaan konsolidaatiota.
Aivokuvaus osoitti vipinän keskittyneen aivokuoreen, jossa ovat tallessa pitkäaikaiset muistot.
Apua posttraumaattisiin häiriöihin?
Tutkijat toivovat havainnoistaan lisäapua traumanjälkeisten stressihäiriöiden hoitoon. Sellaiseen saattaa sairastua esimerkiksi sodan, onnettomuuden tai seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.
Niitä vähäisempienkin pulmien hiertämille tutkimuksen johtajalla, nykyisin Lontoossa University Collegessa opettavalla Yunzhe Liulla on yksinkertainen neuvo: Älä jää pyörittelemään pahoja asioita mielessäsi, älä ainakaan nukkumaanmenoon saakka.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä. Aiheesta voi lukea myös muun muassa New Scientist ja Medical Express -lehdistä.