Pakettiauto ajaa möykkyistä tietä Venäjän Karjalan Värtsilässä.
Mies ratin takana tietää, mitä on tekemässä.
Tuupovaaralaisen Sulo Suhosen mitta on tullut täyteen. Kuten hänen takanaan olevan joukon pohjoiskarjalaisia metsästäjiä, jotka tietävät Suhosen masinoimasta hankkeesta.
– Suomen petopolitiikka on täysin sanelupolitiikkaa, johon tietyt luontoryhmittymät ovat tehneet pelisäännöt, meitä metsästäjiä kuulematta, eikä niitä haluta myöskään tarkistaa, Suhonen sanoo mielipiteenään. Suhonen on ärhäkkä kannanottaja omilla nettisivuillaan susikysymyksessä.
Suhonen ja hänen tukijansa aikovat kääntää nyt uuden vaihteen asemiinsa juuttuneessa susikiistassa metsästäjien ja suden suojelijoiden välillä. Kiistaa käydään siitä, mikä on suden suojelun riittävä taso ja kuinka paljon sutta voi Suomessa metsästää.
Suhonen haluaa solmia sopimuksen venäläisten susien palkkionmetsästäjien kanssa.
Venäläinen syrjätie rytkyttää autoa kunnolla matkalla perille. Suhonen on silti päättänyt päästä venäläisen palkkionmetsästäjän luokse.
– Tähän tilanteeseen on jouduttu pakon sanelemana, että me hankimme tappajat näille susille ja rajaloikkareille täältä Venäjän puolelta, Suhonen sanoo sompaillessaan autoa Venäjän Karjalan tiellä.
Tuupovaaralainen metsästäjä perustelee päätöstään.
– Meidän pitää turvautua naapuriapuun. Minusta on typerää, että meidän pitää näin tehdä, koska Suomen petopolitiikka on aivan hanurista, Suhonen puuskuu.
Tuupovaaralaisen metsästäjän mukaan tarkoituksena olisi harventaa Tuupovaara–Ilomantsi-välillä olevaa susikantaa venäläisten palkkionmetsästäjien kanssa.
– Siinä on noin parikymmentä sutta, jotka voisi vaikka monttuun laittaa kaikki. Mutta Suomen metsästyslakien mukaan se ei ole mahdollista, Suhonen manaa ratin takaa.
Venäläinen susien palkkiometsästäjä: Harasho – yhteistyö ei ongelma!
Suhosen auto kaartaa venäläisen hotellin pihaan Venäjän Jänisjärvellä, reilun parinkymmen kilometrin päässä Suomen rajasta.
Vastassa on venäläinen Vladimir Belov, hotellin eräopas ja metsästäjä. Hän on myös susien palkkionmetsästäjä.
Sulo Suhonen ja Vladimir, eli Volodja, suomeksi Väiski, lyövät kättä. Suhonen ei puhu venäjää, mutta yhteisymmärrystä se ei tunnu haittaavan.
– Susi on ongelma Suomessa. Mahdollista russki musikan apu, että susi on kaput? Suhonen viittoilee ja näyttää ampumista Beloville.
– Auttaa ampumisessa? Kysyy Belov ja Suhonen myöntää, kyllä. Miehet ryhtyvät yhdessä tutkimaan karttaa.
Venäjän Karjalassa ja Arkangelin alueella susien metsästäminen on tällä hetkellä vapaata. Mitään erityisiä sudenkaatolupia ei tarvita. Kuka tahansa voi ampua susia.
Valtio maksaa lisäksi 4 000 ruplaa (n. 50 euroa) tapporahaa kaadetusta sudesta.
– Kyse ei ole vain rahasta, vaan mukana on myös metsästysintoa, venäläinen suden palkkionmetsästäjä sanoo.
Belovilla on metsästysporukka, joka metsästää susia tarpeen vaatiessa.
– Periaatteessa niitä voi ampua rajattomasti, koska viime aikoina niitä on ammuttu erittäin vähän. Kahden vuoden aikana ammuttiin viisi kappaletta, kun ne söivät koiria kylässämme.
Nyt sudet ovat alkaneet syödä Belovin mukaan uudestaan metsästyskoiria, hänen metsästyskaveriltaan hiljattain kaksi koiraa.
Belovin mukaan viime vuonna Venäjän Jänisjärvellä liikkui kahdeksan suden lauma.
– Susia on ilmestynyt nyt paljon. Laumoja on tällä hetkellä useita tällä seudulla. Rajan pinnassa on uskoakseni vielä lisää, Belov kertoo.
Yhteistyö suomalaisten kanssa sopii Beloville ja hänen metsästysporukalleen.
– Harasho. Rajavartijoiden kanssa on ongelmia, mutta uskon, että kaikki voidaan ratkaista. Kun ne tulevat Suomesta meidän puolellemme, ne voidaan ampua täällä, Belov sanoo.
Sudenhännästä 50 euroa
Miten tämä eräänlainen susien vähentämisen YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta) suomalaisten ja venäläisen metsästäjien välillä käytännössä järjestetään?
Sulo Suhosen mukaan laittomuuksia ei tehdä. Yhteistyö järjestetään, kun Suomen puolella on suden luvallinen metsästysajankohta.
– Me ilmoitamme Suomesta, että Venäjälle päin on tulossa susia, ja siitä olisi mahdollisuus saada rahaa, jos taito riittää. Kun susi on kaadettu, kaveri lähtee välittömästi Suomesta Venäjän puolelle tarkistamaan, että kaato on oikeasti tapahtunut.
Kaadetusta sudesta maksetaan venäläisille toiset 50 euroa, noin 4 000 ruplaa. Todisteeksi halutaan kaadetun suden häntä.
– Sen pitää olla veltto susi, ei tönkkö susi, silloin me tiedämme, että se siitä samasta laumasta ammuttu, joka on Suomen puolelta lähtöisin, Suhonen selittää.
Löytyykö 50 euroon Suomen puolelta rahoittajia?
– Kyllä löytyy, eikä ole edes heikkoa. Kun tästä vihjailtiin 2–3 kuukautta sitten, siellä käsiä nousi pystyyn aika lailla, että hyö vois hännän ostaa, Suhonen vakuuttaa.
– Tänäkin aamuna kun lähdin tänne, yksi kaveri soitti että hän haluaa ostaa yhden suden hännän, Suhonen jatkaa.
Entä jos sudenhäntiä tulee talven aikana viikoittain?
– Lunastamme ne pois.
Onko teillä ylärajaa määrässä, kuinka monta Suomesta tullutta sutta täällä Venäjällä ammutaan?
– Ne eivät voi olla ihan koko Venäjältä aina Arkangelia myöten. Ei ole tarkoitus koko Venäjän susipopulaatiota ostaa, Suhonen sanoo.
”Tälle taputetaan – tämä on hätähuuto”
Kuinka paljon susien kaataminen venäläisten palkkionmetsästäjien avustuksella saa kannatusta pohjoiskarjalaisten metsästäjien joukossa?
Pohjois-Karjalan metsästäjien puheenjohtaja Antti Kuivalaisen mielestä kannatusta löytyy.
– Luulen että ideaa peukutetaan ja sille taputetaan, Kuivalainen sanoo.
Seisooko Pohjois-Karjalan Metsästäjien liiton piiri tämän hankkeen takana?
– Tämä ei ole meidän idea, emmekä me ole tätä ajamassa. Tämä on ihmisten hätähuuto, Kuivalainen sanoo.
– Jos tämä herättää päättäjät, olkoon sitten se temppu. Toivotaan, että ymmärretään, miten vakavasta susitilanteesta täällä Itä-Suomen rajanpinnassa on kysymys.
Metsästäjien puheenjohtaja Antti Kuivalaisen mielestä raja Suomen ja Venäjän välillä on susikysymyksessä ongelmallinen.
– Raja on kartalla vain millin levyinen viiva Suomen ja Venäjän välillä. Toisella puolella susi on riistaa, josta maksetaan tapporaha. Toisella puolella se on rajusti suojeltu. Kyse on samasta kannasta, joka ei ole globaalisti uhanalainen.
Suden on väistyttävä – ei ihmisen
Neuvottelut päättyvät Venäjän Jänisjärvellä Sulo Suhosen ja susien palkkionmetsästäjän Belovin välillä.
Yhteystiedot vaihdetaan ja kättä lyödään susiyhteistyön merkiksi – Beloville sopii 50 euroa lisäpalkkiona kaadetusta sudesta suomalaisilta metsästäjiltä.
Ratkaiseeko tämä hanke sitten susikysymystä Suomen rajapitäjissä?
– Se on halpa hinta ja nähdäkseni ratkaisee. Tätä susikysymystä on muuten mahdottomuus hoitaa, Suhonen sanoo.
Mitä hankkeen moottori, tuupovaaralainen metsästäjä tuumii mahdollisista vastareaktioista? Suhonen innostuu kysymyksestä.
– Suotavaa on, että keskustelua herätetään. Siitä lähtien, kun sudelle on tullut tämmöinen status ja kaadosta luvanvarainen, on pitänyt rukoilla, että pääseekö sitä metälle, Sulonen selittää.
Auto starttaa ja kotimatka Tuupovaaraan alkaa. Metsästäjä miettii vielä lähtiessään venäläisen susien palkkiometsästäjän luota.
– Tämä ei ole susivihaa, vaan elämän realiteetti – jonkun on väistyttävä. Jos ne käyvät pihassa pyörimässä, kyllä sen suden pitää väistyä, Suhonen sanoo ja kaasuttaa kohti Venäjän ja Suomen rajaa.
Käännökset: Liisa Viitanen.
Sulo Suhosen matka Venäjän Karjalaan susiasiassa tänään 30.11. myös illan A-studiossa klo 21.05 TV1:ssä.