Hallitusneuvotteluissa osapuolet voivat joutua juomaan katkeraakin kalkkia, mutta kun tavoitteet on sovittu, ne ovat yhteisiä, sanoi presidentti Sauli Niinistö TV1:n Ykkösaamun haastattelussa.
– Hallitustyön kannalta vielä tärkeämpää kuin sopiminen on sitoutuminen siihen sopimukseen, Niinistö sanoi.
Omalla hallitusajallaan hän kertoo tunteneensa, että hallituksessa kaikilla oli Suomen selviämiseen tähdännyt missio.
– Kaikki menivät samaan suuntaan, ymmärsivät perusongelman ja olivat sitä korjaamassa. Jos uusi hallitus lähtee liikkeelle tällaisella linjalla, niin merkit ovat hyvät.
Liima löytyy – jos on löytyäkseen – vaikeina hetkinä neuvotteluissa, kun ihmiset kohtaavat toisensa ehkä vähän tunnekuohussakin ja toteavat pitkän vääntämisen jälkeen, että jonkinlainen ratkaisu on löydetty yhdessä, presidentti kuvaili.
"Ei ole säästetty, päinvastoin"
Niinistö kertoi seuraavansa hallitusneuvotteluja samalla tavoin kuin suomalaiset yleensä, tiedotusvälineiden kautta, ja odottavansa kiinnostuneena muun muassa talouslinjauksia.
– Joskus kuulee sanottavan, että "nyt saa säästäminen riittää". Mutta kun minun kielenkäytössäni säästäminen tarkoittaa sitä, että jotakin jää säästöön, niin ei tässä kyllä mitään säästetty ole kymmeneen vuoteen, päinvastoin, Niinistö sanoi.
Hän myönsi Suomen olevan talouskysymyksissä kovin paljon riippuvainen siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Ennusteet eivät ole parhaat mahdolliset, hän totesi.
Hallitusneuvotteluissa yksi kysymys ovat myös ilmastopoliittiset tavoitteet. Niinistö sanoi, ettei voi niihin kovin sotkeutua, mutta kommentoi kuitenkin väitteitä, joiden mukaan Suomi on liian pieni tekijä, jotta sen ilmastopolitiikalla olisi merkitystä.
– Kun me olemme EU:n puheenjohtaja, meidän on kyettävä sanomaan muille EU-maille, että "meidän on tehtävä", ei että "teidän on tehtävä".
Ennen kuin Suomi voi sanoa sen uskottavasti EU:lle ja EU muulle maailmalle, taustalla on oltava myös tekoja, Niinistö sanoi. Signaalin on hänen mukaansa oltava selvä.
Niinistö painottaa monenkeskeisyyttä
Niinistö kertoi jatkavansa mielellään perinnettä, jossa eduskuntapuolueiden edustajat tapaavat hänen luonaan presidentille kuuluvien ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten tiimoilta. Niihin on hyvä ottaa mukaan myös opposition näkökulmia, Niinistö sanoi.
Suomen ulkopoliittiseen linjaan ei hänen nähdäkseen ole odotettavissa merkittäviä käänteitä, mutta painotukseen saatetaan harkita muutoksia.
– Monenkeskeisyyden korostaminen on nyt äärimmäisen tärkeää. Sen, että maailma palaa monenkeskeiseen järjestelmään. Ainoa tapa ratkaista ilmastonmuutos ja kaikki kehityskysymykset on yhdessä keskusteleminen.
Monenkeskeisyyttä Niinistö painotti myös valtioiden välillä. Hän toivoo niiden kunnioittavan YK:ta ja muita yhteisiä instituutioita. Muuten on kovin vaikea edetä, hän sanoi.
"Antoipa olla viimeinen kerta"
Presidentti Sauli Niinistö kommentoi politiikan kysymysten lisäksi myös puolustusvoimien Lemmenjoki-kohua, josta on tullut ilmi yksityiskohtia oikeuskäsittelyssä.
– Yksi kulttuuri – sikäli kuin sitä on enää laajemmin ollutkaan – päättyi nyt. Olen käynyt siitä keskustelun sekä meri- että ilmavoimien uusien komentajien ja koko puolustusvoimien komentajakandidaattien kanssa. Kyllä siellä on sellainen henki, että "antoipa olla viimeinen kerta", Niinistö sanoi.
Hänen mukaansa Lemmenjoen kertausharjoituksissa näytetään käytetyn niin rumaa kieltä, että sellaista ei ole edes sosiaalisessa mediassa.
Esitutkinta mahdollisen hyvä veli -verkoston vaikutuksista kohdistuu nyt myös puolustusvoimain komentajaan Jarmo Lindbergiin. Niinistö sanoi, ettei tunne yksityiskohtia tarkoin ja odottaa muiden tavoin valtakunnansyyttäjän ratkaisua.
Jarmo Lindbergin komentajakausi on päättymässä, ja hän siirtyy reserviin. Niinistön mukaan se ei kuitenkaan liity mitenkään Lemmenjoen tapaukseen.
Hän kertoo keskustelleensa komentajavaihdoksesta Lindbergin kanssa marras-joulukuun vaihteessa ja saaneensa kuulla häneltä Lemmenjoesta vasta helmikuussa.
– En tiedä, tiesikö hän.
Niinistö myöntää tunteneensa helpotusta, kun Lindberg kertoi reagoineensa tapahtumiin eikä "sekin asia kerääntynyt presidentin pöydälle, jossa paperia jo riittäänkin".
Komentajaesitys vanhalta puolustusministeriltä?
Puolustusvoimien uuden komentajan nimittäminen on siirtynyt, koska hallitus on vaihtumassa. Puolustusministerin tehtävä on esitellä tuleva komentaja ja presidentin nimittää hänet.
Oikeuskanslerin virasto on linjannut, ettei tämä kysymys ole sellainen juokseva asia, joihin toimitusministeriöllä on valtuuksia.
Niinistö kertoi haastatelleensa ehdokkaat, kuten oli ilmoittanut haluavansa tehdä. Jatkosta hänellä on ajatus, jota hän kutsuu kerettiläiseksi ja josta hän haluaisi keskustelua.
– Nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö on ollut neljä vuotta tehtävässään, tuntee tilanteet ilmeisesti hyvin ja hänestä oli huomattavaa apua. Entäs jos uusi puolustusministeri ei tunne ehdokkaista ainuttakaan? Jos hän esittelee, meneekö paremmin?
Niinistö sanoi haluavansa mielellään nimittää komentajan niin, että puolustusvoimat saa pian ketjutuksensa käyntiin.
"Terveellisiä opetuksia"
Lemmenjoen tapaus ei ole ainoa, jonka vuoksi on viime vuosina nostettu syytteitä korkean tason virkamiehiä vastaan, niin puolustusvoimissa kuin poliisissa. Joukossa ovat myös entinen valtakunnansyyttäjä ja tullin pääjohtaja. Tuomiotakin on annettu.
Niinistön mukaan selityksiä voi olla kaksi: ikävä selitys on perinteisen virkamiesryhdin heikentyminen tai parempana se, että tapaukset tulevat nykyisin ilmi.
– Olipa kummin päin tahansa, ne ovat terveellisiä opetuksia. Uskon, että oppi menee perille, ja sitten on tietysti mediankin tehtävä valvoa, että se oppi pysyy.
"Villin lännen malliin"
Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon puheita äskettäisessä Rovaniemen-kokouksessa presidentti Niinistö kommentoi sanomalla, että lisää aluevaltausväitteitä tullaan varmasti kuulemaan "vähän villin lännen malliin".
Arktisen neuvoston kokoukseen osallistunut Pompeo arvosteli kovin sanoin Kiinaa ja Venäjää ja sanoi, että Venäjän vaatimukset voivat muuttua väkivaltaisiksi. Niinistö arveli hänen viitanneen Krimiin tai mahdollisesti lippuihin, jotka Venäjä on pystyttänyt pohjoisnavan alle.
Niinistö kertoi, että kova puhe on tuttua puhelinkeskusteluista Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja hänen edustajansa kanssa. Uutta on enintään se, että se tultiin kertomaan Arktisen ministerineuvoston kokouksen alle, Niinistö sanoi.
Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että kovissa sananvalinnoissaan Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät kuitenkaan viittaa sanallakaan kollegoihin, vain maihin.
– Minulle alkaa valjeta, että tässä pidetään henkilösuhteita yllä ja hyvin tärkeinä. Mutta voi olla, että olen ihan väärässä, Niinistö lisäsi.
Niinistö kannattaa suoria yhteyksiä
Ulkopoliittisista kysymyksistä Niinistö otti kantaa myös Viron presidentin Kersti Kaljulaidin äskettäiseen Venäjän-vierailuun, joka oli maiden ensimmäinen korkean tason tapaaminen kymmeneen vuoteen.
Niinistön mukaan se oli uusi ja ehkä rohkeakin askel, mutta ei millään tavalla odottamaton.
– Suomessa jotkut ovat halunneet kritisoida minun käyttäytymistäni suhteessa Venäjään ja Putinin tapaamiseen, mutta kyllä se on valtavasti kiinnostanut maita lähiympäristössämme ja vähän laajemminkin.
Niinistön mukaan suorat yhteydet ja vastapuolen ajatusten kuuntelu ovat hyvä asia. Kaljulaidia hän ei kuitenkaan kerro ryhtyneensä neuvomaan, vaikka tästä asiasta on ollut puhetta.
Löfvenin sananvalinta karahti Niinistön korvaan
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi viime viikolla, että Ruotsi on valmis kehittämään edelleen sotilaallista yhteistyötä Suomen kanssa, mutta yhteiset puolustustoimenpiteet eivät ole ajankohtaisia. Niissä kulkee muutenkin selvä raja, Löfven sanoi.
Niinistö kertoi korvaansa karahtaneen sen, että Löfven otti vertailuksi Naton viidennen artiklan, jossa jäsenmaat sitoutuvat puolustamaan toisiaan sotilaallisesti hyökkääjää vastaan.
– Sitten hän jatkoikin niin, että "nyt ei ole ajankohtaista puolustustoimenpidettä". Toivottavasti se ei ole koskaan ajankohtaista!
Hän arvelee Löfvenin halunneen peilata Ruotsin pitkään liittoutumattomuuden traditioon. Se on monille ruotsalaisille arvo sinänsä, ja Ruotsissa ollaan hyvin herkkiä näissä liittoutumiskysymyksissä, Niinistö sanoi.
Suomi sen sijaan ei ole vetänyt selvää rajaa, vaan on sanonut, että mennään askel kerrallaan ja katsotaan, mihin resurssit ja halut riittävät. Varsinaiseen avunantovelvoitteeseen olisi kuitenkin pitkä matka, hän lisäsi.
Niinistö näkisi mielellään yhteistyön myös Norjan kanssa entistä vahvempana. Itämeren jännitteistä puhutaan paljon, mutta myös kalotin suunta käy arktisten jäiden sulaessa yhä kiinnostavammaksi, hän sanoi.
– Ainakin minua kiinnostaisi kovasti lähteä keskustelemaan tällaisessa kolmiossa vähän enemmänkin, Niinistö lisäsi viitaten Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.
Äitienpäivän alla on askarreltu
Näin EU-vaalien alla Niinistö puntaroi myös eurooppalaisten arvojen ja EU:n yhteyttä. Hänen mukaansa arvot ovat jalostuneet tuhansien vuosien aikana eivätkä muutu yksissä vaaleissa miksikään. EU instituutiona on epäilemättä niiden lipunkantaja mutta ei arvot sinänsä, hän korosti.
EU:sta käydyssä keskustelussa pitäisi hänen mukaansa poistaa katse pintakuohusta, "kaikennäköisistä direktiivikauhistuksista ja muusta". Niiden sijasta pitäisi miettiä, ovatko eurooppalaisiksi arvoiksi käsittämämme asiat sellaisia, että niiden puolesta kannattaa taistella.
Kriittisyys on joskus ihan hyvästä, mutta se ei tarkoita EU-kielteisyyttä, Niinistö sanoi.
– Minäkin olen ollut kriittinen siihen, että EU kovin myöhään heräsi turvallisuuspuolen ajatteluun. Tai että euroalueen vakaussopimusta alettiin johdonmukaisesti rikkoa.
Myönteinen kriittisyys herättää keskustelua ja tähtää korjauksiin, Niinistö sanoi ja toivoi EU-vaaleissa korkeaa äänestysprosenttia, jotta kansalaisilta saataisiin vahva mandaatti vastata haasteisiin. Kiinnostusta tosin on hankala herättää näin pian eduskuntavaalien jälkeen ja kesken hallitusneuvottelujen, hän myönsi.
Haastattelun päätteeksi Niinistö kertoi perheensä juhlavalmisteluista äitienpäivien aattona. Paljon on piirretty ja askarreltu, hän sanoi.