Suomen talouskasvu on taapertanut plussan puolelle rakentamisen ja kotimaisen kulutuksen rohkaisemana. Niiden vetoapu alkaa hiipua, mutta uutta polttoainetta tulee yllättävältä suunnalta.
Vaikka Suomea ei ole totuttu pitämään autoteollisuuden suurvaltana, niin nyt juuri siitä tulee se tekijä, joka hinaa viennin kasvuun. Nordean ennusteen mukaan henkilöautojen valmistus saa ensi vuonna Suomen viennin peräti kahden prosentin kasvuun.
Muutkin teollisuudenalat osoittavat nousun merkkejä. Varsinkin Turun telakka vetää mukanaan laajaa alihankkijoiden verkostoa ja koko metalliteollisuutta. Mutta vientikäänteen saavat aikaan juuri Uudenkaupungin mersut – osin siksi, että tuotanto väheni viime kuukausina jyrkästi, kun tehdasta viritettiin sopivaksi uudelle katumaasturille.
Nyt Nordea ennustaa autoviennin arvon kaksinkertaistuvan ja yltävän ennätystasoille. Kyse on siis autoviennin korjausliikkeestä, joka ei enää vuoden päästä näy tilastoissa kasvuprosentteina.
Viennin piristyminen uhkaa jäädä pyrähdykseksi, ellei muita aloja saada mukaan talkoisiin. Vauhdin hakemisessa auttaa kilpailukykysopimus, joka parantaa Suomen kilpailukykyä ja lisää vientiä Nordean laskelman mukaan ainakin teoriassa kuusi prosenttia.
Suomen vientimaiden virkoaminen lisäisi vientiä vaalikaudessa toiset kuusi prosenttia. Mutta jos tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa, tarvittaisiin vientiin vielä tämän jälkeenkin kuuden prosentin lisäys, pääekonomisti Aki Kangasharju laskee.
Työllisyystavoitteen toteutuminen tällä vaalikaudella alkaa olla epätodennäköistä, mutta tavoite on silti niin tärkeä, ettei siitä voi luopuakaan. Tulisiko apu Amerikasta?
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen johtoon on luonut poliittista epävarmuutta, mutta hänen elvytyslupauksensa herättävät myönteistä hyrinää.
Trumpin kausi saattaa päräyttää jopa maailmantalouden uusille kierroksille, jos pahimmat rajat kiinni -puheet jäävät puheiksi. Siis jos.
Mahdollista on sekin, että Yhdysvallat suojautuu tullimuurin taakse ja hyydyttää oman taloutensa lisäksi Euroopan ja Aasian.
Nordean tanskalainen pääekonomisti Holger Sandte näkee Trumpin valinnassa myös toisen Euroopan talouteen vaikuttavan tekijän.
Vaatimus Nato-liittolaisille niiden puolustusmenojen kasvattamiseksi saisi talouteen kummasti puhtia, kun esimerkiksi Saksan pitäisi lähes kaksinkertaistaa puolustusmenojensa osuus bkt:sta.
Euroopan puolustusteollisuuden liikevaihto on jo nyt massiivinen 100 miljardia euroa vuodessa ja se työllistää Euroopassa suoraan ja välillisesti 1,4 miljoonaa ihmistä.
Autoteollisuus siis herättää Suomen viennin ja aseteollisuus virkistää Euroopan talouden. Perinteikkäät alat siis liikkeellä – eikä ensimmäistä kertaa.
Toivottavasti molempien alojen varjopuolet osataan tällä kertaa välttää.