Työyhteisön jäsenet tarkastelevat tiukasti esimiehen ja muiden alaisten välistä ystävyyttä, arvioi työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka.
– Jos on erittäin hyvä kaveri, niin saatetaan ajatella, että hän saa erilaisia oikeuksia enemmän kuin toiset. Sehän ei työpaikalle sovi, että joku nostetaan erityisasemaan, Manka pohtii.
Asetelma voi Mankan mukaan herättää katkeruutta muiden työkavereiden kohdalla. Tilanteessa olisi tärkeää tehdä selväksi, ettei ketään suosita.
– Ystävyyssuhteiden vartiointi on tarkkaa. Aika kovalla seulalla katsotaan ulkopuolelta, jos niin sanottua ylitse menevää ystävyyttä löytyy, Manka pohtii.
– Monesti liioitellaan ja nähdään semmoista, mitä todellisuudessa ei ole, Manka pohtii.
Mitä paremmat ihmissuhteet työyhteisössä on, niin sitä parempi olo jokaisella on tulla töihin Jenna Härkönen
Kaikista hedelmällisin suhde esimieheen on tiivistettynä reilu ja vastavuoroinen Manka kertoo. Asioista on tärkeä keskustella, niin hyvistä kuin huonoistakin.
– Puhuminen on tärkeää ja uskallus nostaa asioita esille, että tarvittaessa peliin puututaan, jos jotain havaitaan, kuten kiusaamista tai vastaavaa, hän sanoo.
Hyvät ihmissuhteet ovat tärkeät
Samoilla linjoilla ovat Kainuun kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon Työ Unelmatyöksi -hankkeen työyhteisövalmentajat Katja Piipponen ja Jenna Härkönen.
Monesti liioitellaan ja nähdään semmoista, mitä todellisuudessa ei ole. Marja-Liisa Manka
On kuitenkin hankala määritellä, mitä liian hyvät välit ovat, kaksikko pohtii. Ylipäätään hyvä suhde esimieheen on lähtökohtaisesti kuitenkin hieno asia.
– Esimiehen on tärkeä muistaa, että aina voi olla ystävä ja tuttava ja se on aina parempi. Täytyy kuitenkin olla tasapuolinen kaikille, ei voida olla epäoikeudenmukaisia muille siinä työyhteisössä, Piipponen pohtii.
Ylipäätään hyvät suhteet työkavereiden välillä ovat kuitenkin tärkeät, Härkönen kokee.
– Mitä paremmat ihmissuhteet työyhteisössä on, sitä parempi olo jokaisella on tulla töihin ja tehdä yhdessä töitä kohti niitä tavoitteita ja maaleja, Härkönen kokee.
Voiko työtoveriin olla kuitenkin myös liian hyvät välit? Kyllä, mutta harvoin, Härkönen vastaa.
– Ettei mene liiallisuuksiin se kaveeraaminen ja unohdu työntekeminen, Härkönen pohtii.
Ihastuminen voi sokaista
Myös työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka puolestaan pohtii, että tilanteet, joissa työkaveriin on liian hyvät välit, ovat harvinaisia.
– On kiva tulla töihin, kun on ystäviä. Kunhan itse tiedostaa, ettei syrji ketään toista sen takia, Mankakin alleviivaa.
Monesti ihmiset ovat aika sokeita näiden asioiden kanssa, kun ovat ihastuneita.
Jos työkavereihin puolestaan on huonot välit, se syö Mankan mukaan hirveästi voimia ja aiheuttaa stressiä kaikille.
Sen sijaan ihastuminen työpaikalla voi Mankan mukaan aiheuttaa ongelmia. Hän on kuullut työpaikoista, joissa tilanne on johtanut lopulta siihen, että todella moni päätyi vaihtamaan työpaikkaa.
Ihastumiset voivat johtaa esimerkiksi eriarvoiseen kohteluun. Pitkään jatkuessaan se voi myös kiristää tunnelmaa.
– Monesti ihmiset ovat aika sokeita näiden asioiden kanssa, kun ovat ihastuneita, Manka arvioi.
Jos on samalla työpaikalla puolisonsa kanssa, on yhtälailla tärkeää tehdä pelisäännöt selväksi. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla tilanne voi olla tavanomainen. Asiallisuus on tärkeää, Manka korostaa.
– Paras vaihtoehto on, että puoliso on ihan tavallisesti työkaveri. Tehdään työtä ja se on siinä, vapaa-aikana ollaan aviopari, Manka kertoo.
Huonoin vaihtoehto on puolestaan se, että asia vaikuttaa työsuoritukseen tai aiheuttaa muissa epäreiluuden tunnetta.
Avoimuus on tärkeää
Tasa-arvoisuus muodostuu suvaitsevaisuudesta, pohtivat työyhteisövalmentajat Katja Piipponen ja Jenna Härkönen.
– On tärkeää, että jokainen ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on. Tasa-arvoisuutta työyhteisössä lisää erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen, Katja Piipponen sanoo.
Voi tulla uusia ideoita herkemmin, kun ei rajoiteta oivalluksen syntymistä. Katja Piipponen
Kaksikko kertoo, että työyhteisön vuorovaikutuksessa on tärkeää kunnioittaa, kuunnella keskittyen ja kysyen sekä kannustaa työkavereita.
Avoin ilmapiiri lisäksi kannustaa myös ideoimaan, Piipponen pohtii. Jokaisella on lupa ihmetellä asioita ääneen – miksi jokin tehdään juuri tietyllä tavalla?
– Voi tulla uusia ideoita herkemmin, kun ei rajoiteta oivalluksen syntymistä, Piipponen tiivistää.
Työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka pohtii, että hyvät työsuhteet ovat usein tärkeitä pilareita jaksamisessa. Hän on kuullut kokemuksia esimerkiksi hoitokodeista, joissa tehdään saattotyötä.
– Raskaassa työssä, jota hekin tekevät – saattavat kuolevia – yhteishenki ja kaveruus on todellinen ilonlähde, Manka kertoo.
– Lämpö ja läheisyys tämäntyyppisessä työssä on tavattoman tärkeää, hän pohtii.