Suomalaissäveltäjä Lotta Wennäkosken musiikki soi Tokiossa. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutissa Japanissa työskentelevä Heli Lampi kuuntelee ja tuntee sykähdyksen sydämessään.
– Suomalaisen nuoren naissäveltäjän musiikkia soitetaan Japanin suurimmassa konserttisalissa! Se oli sellainen hetki, joka on jäänyt mieleen, Lampi muistelee vuosituhannen alun ikimuistoista kokemusta.
Japanista Lammen tie toi kuuden vuoden jälkeen takaisin Suomeen. Nykyään Lampi työskentelee Music Finland -yhdistyksessä, jonka tehtävänä on suomalaisen musiikin vieminen maailmalle. Japanin ajoista on Lammen mukaan hyötyä myös nykyisessä työssä.
– Työskentely Japanissa auttoi ymmärtämään, miten suomalaista osaamista on markkinoitava.
Perinteisesti Suomesta on musiikin puolella viety kapellimestareita ja klassisen musiikin osaajia. Sibeliukset, Saloset ja Mattilat ovat tuttuja nimiä maailman metropoleissa. Lampi selittää suomalaisen klassisen musiikin kansainvälistä menestystä huippuluokan musiikkikoulutuksella. Lisäksi hän muistuttaa, että hyvä maine ruokkii itseään ja luo lisäkysyntää.
– Esikuvilla on merkitystä.
Lampi korostaa vertaistuen ja osaamisen jakamisen merkitystä kansainvälisestä menestyksestä haaveileville muusikoille.
– Neuvojen ja vinkkien saaminen jo menestyneiltä muusikoilta on tärkeää.
Lampi toivookin, että Suomessa olisi enemmänkin osaamisen jakamista. Tämän edistämiseksi Music Finland järjestää mm. työpajoja, joihin on kutsuttu maailmalla menestyneitä suomalaistaiteilijoita kertomaan kokemuksistaan, kuten esimerkiksi kapellimestari Susanna Mälkki.
Menestys taiteilijan omissa käsissä
Lampi muistuttaa, että kansainvälisen menestyksen saavuttaminen harvoin onnistuu yhdessä yössä. Vaikka Saara Aallon suosio saattaa näyttää syntyneen hetkessä, Lampi sanoo, että taustalla on vuosien työ.
– Hän on itse panostanut uraansa, harjoitellut ja pyrkinyt eteenpäin. Nyt kaikki riippuu siitä, miten hän onnistuu saamansa valtavan näkyvyyden hyödyntämään, Lampi pohtii.
Lampi korostaakin toistuvasti, että juuri taiteilijan oma rooli menestyksen saamisessa on ratkaiseva. Hän ja muut Music Finlandin työntekijät toimivat taustavaikuttajina ja mahdollisuuksien luojina. Siksi hän ei halua mainita erikseen menestytarinoina pitämiään laulajia tai yhtyeitä.
– Jos joku menestyy maailmalla, krediitit kuuluvat hänelle ja hänen tiimilleen, Lampi painottaa.
Lammen tehtäviin kuuluu kontaktien luominen, yhteydenpito ulkomaalaisiin alan ammattilaisiin ja erilaisten tapahtumien järjestäminen niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Reissupäiviä riittää.
Lampi kertookin työn tuntuvan parhaimmalta silloin, kun musiikkiviennin käyrä on noususuunnassa – mitä se on viime vuosina ollutkin. Esimerkiksi viime vuonna musiikkiviennin arvo oli 46,5 miljoonaa euroa, kasvua vuodesta 2014 liki kymmenen prosenttia.
– Silloin tuntee, että työllä on merkitystä.
Vaikka Lampi puhuukin paljon tuotteista, brändeistä ja investoinneista, ei musiikki ole hänellekään, musiikin viejälle, pelkkä tuote. Musiikilla on hänen mukaansa itseisarvo.
– Musiikki on maaginen, mystinen voima, joka liikuttaa ihmistä.
Biisinteossa seuraava jättipotti?
Lampi toteaa kuitenkin, että ammattimainen toiminta etenkin kansainvälisellä tasolla on bisnestä; musiikkiala on valtavan kilpailtu ja popmusiikin valtavirrassa on vaikea saada jalansijaa.
Hänen mukaansa myös nuoret taiteilijat itse tuntuvat nykyisin ymmärtävän, että menestykseen tarvitaan sinnikkyyttä, kontakteja, hyvää tiimiä – ja ennen kaikkea hyvää tuotetta.
– Ilman hyvää biisiä ei voi menestyä.
Lammen mukaan biisinteossa voikin olla seuraava suuri mahdollisuus suomalaisille.
The Crash -yhtyeessä vuosituhannen alussa vaikuttanut Teemu Brunila on jo tehnyt kappaleista mm. David Guettalle, Janne Hyöty puolestaan on saanut kappaleitaan Japanin musiikkimarkkinoille.
Lampi uskoo, että Ruotsin tavoin Suomikin voisi saada vientituloja juuri kappaleiden tekemisestä ulkomaalaisille artisteille.
Kaiken kaikkiaa Lampi uskoo musiikkiviennin olevan tulevaisuuden ala, jonka merkitys voi nousta yllättävän suureksi Suomen taloudelle.
– Kukapa olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, miten suureksi peliala kasvaa, Lampi huomauttaa.
Peukkuja Saaralle
Lampi kertoo musiikin kuuluneen aina hänen elämäänsä, vaikka hän ei itse muusikon urasta haaveillutkaan. Hän on soittanut nuoruudessaan huilua ja laulanut kuorossa, siskokin on laulaja. Nykyinen työ suomalaisen musiikin edistäjänä on sekä työ että elämäntapa.
– Tämä on intohimotyö! Musiikki kuuluu myös vapaa-aikaan, sillä osaamista on pidettävä yllä esimerkiksi konserteissa käymällä.
Kuten moni muukin suomalainen Lampi aikookin katsoa tämäniltaisen X Factor -finaalin, jossa Saara Aalto laulaa Tears for fearsin kappaleen Everybody wants to rule the world. Lampi ei epäröi, kun häneltä kysyy, uskooko hän Aallon mahdollisuuksiin.
– Uskon!
Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä ihminen. Heli Lampi on työskennellyt pitkään suomalaisen musiikin kansainvälistymisen taustavaikuttajana.