Ravintolapäivä kuumentaa tunteita tapahtuman Facebook-sivuilla. Tapahtuman nelihenkiseen hallitukseen kuuluva Timo Santala järjestii Facebook-sivuilla äänestyksen, jossa tunnusteltiin ihmisten tahtotilaa tapahtuman järjestämistavasta. Santalan mukaan äänestyksen tarkoituksena oli myös herätellä ihmisiä osallistumaan enemmän.
Äänestys sai aikaan kommenttivyöryn ja enemmistö äänesti sen puolesta, että Ravintolapäivä tulisi järjestää useamman kerran vuodessa ikään kuin valmiiksi tarjottuna, niin kuin viiden vuoden ajan tehtiinkin.
– Hyvin yksimielinen ja kiivaskin kanta oli se, että meidän pitäisi palauttaa vanha malli, jossa viisi vuotta oltiin, toteaa Timo Santala.
Yhteisen Ravintolapäivän ideana on ollut, että kuka tahansa pystyy perustamaan millaisen ravintolan tahansa minne tahansa ja myymään ruokaa, joka on yleensä itse valmistettua.
Koko tapahtuman filosofia on se, että se ei ole johdettua vaan itseorganisoitua. Timo Santala
Viime keväänä Ravintolapäivä-konseptin luojat ilmoittivat luopuvansa tapahtuman järjestämisestä neljä kertaa vuodessa. Jokakeväinen toukokuun kolmas päivä säilytettiin kuitenkin virallisena Ravintolapäivänä. Sillä juhlistetaan päivän syntyä toukokuussa 2011.
– Aina tuli palautetta siitä, että valittu päivä ei ole sopiva, koska on juhlapyhiä tai muita vastaavia samaan aikaan. Viime keväinen päätös muistuttaa ihmisiä siitä, että koko tapahtuman filosofia on se, että se ei ole johdettua vaan itseorganisoitua, ihmisten oman aktiivisuuden tulosta, Santala avaa.
Santalan mukaan kerran vuodessa järjestettävä kansainvälinen, yhteinen Ravintolapäivä muodostuisi myös luontevammin osaksi vuodenkiertoa.
– Muutamassa vuodessa se ajankohta ja päivämäärä iskostuisi luultavasti ihmisten mieliin, eikä sitä tarvitsisi erikseen ilmoittaa ja markkinoida. Jos Ravintolapäivää vietetään kaksi tai neljä kertaa vuodessa, pitää niitä päivämääriä olla aina erikseen ilmoittamassa ja muistuttamassa.
"Järjestämiseen on kulunut tuhansia työtunteja"
Ravintolapäivän ydinjärjestäjäporukka on nyt uudestaan sen harkinnan edessä, missä muodossa tapahtuman järjestäminen jatkuu. Vapaaehtoisia, aktiivisia ihmisiä tarvitaan joka tapauksessa lisää.
– Alkuvaiheessa mukana oli paljon enemmän väkeä, mutta ymmärrettävistä syistä ihmisiä on vuosien varrella jättäytynyt pois esimerkiksi perhesyistä. Kaikenkaikkiaan tähän järjestämiseen on kulunut tuhansia työtunteja.
– Monet ottavat tällaiset tapahtumat ja asiat ylipäätään itsestäänselvyyksinä. Jonkun täytyy kuitenkin myös ottaa vastuuta. Ei se meistä neljästä riipu, miten tapahtuman käy, vaan teistä kaikista, Santala sanoo.
Samoilla linjoilla on tapahtuman luoja, Antti Tuomola.
– Ravintolapäivän ydintuote on aina ollut kulttuurin muutos, ja ihmisten rohkaisu. Siis sen sanoman läpivienti, että sinä voit oikeasti tehdä elämälläsi ja kaupungillasi ihan mitä haluat. Ehkä Ravintolapäivä on epäonnistunut siinä ydintoiminnossaan, koska nyt viiden vuoden jälkeen me ajateltiin että siihen omaan aktiivisuuteen oltaisiin valmiita.
Tuomola muistuttaa myös siitä, miten paljon aikaa kuluu, jos tapahtumanjärjestämiseen heittäytyy kunnianhimolla.
– Yksi tapa on tietysti vain ilmoittaa, että tänään on Ravintolapäivä. Toinen tapa on yrittää kuratoida tapahtuman luonnetta, levittää sitä uusiin paikkoihin, antaa haastatteluja, tehdä pressitiedotteita, hallita kuvavirtaa ja niin edespäin. Mielestäni meidän ydinporukkamme omin tapa tehdä ei ole vain se päivämäärien lataaminen tiskiin, Tuomola sanoo.
Ravintolapäivän juhlatapahtumaa vietetään seuraavan kerran ensi keväänä, 20. toukokuuta. Ravintolapäivää on järjestetty 75 maassa ja sen pop-up-ravintolat ovat palvelleet arviolta kolmea miljoonaa ihmistä.