Tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohden on Suomessa moniin OECD-maihin verrattuna korkea. Suomalaistutkijoiden kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut viime vuosina selvästi.
Vuosina 2011–2014 kansainvälisiä yhteisjulkaisuja oli yli puolet, kun 1990-luvun alussa määrä oli 27 prosenttia.
Tieteellisten julkaisujen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman kohonnut, mutta muut tutkimusintensiiviset maat ovat edenneet nopeammin. Suomea on verrattu kahteentoista runsaasti tutkimusta tekevään maahan. Suomea edellä olivat Sveitsi, Norja, Tanska ja Ruotsi. Vertailussa mukana olleessa Yhdysvalloissa tutkimusjulkaisujen määrä on suurin.
Tieteen tila 2016 -katsauksessa tarkastellaan tutkimuksen henkilöstöä ja rahoitusta sekä julkaisutoimintaa, tieteellistä vaikuttavuutta ja julkaisuyhteistyötä.
Yliopistojen tutkimusmenot olivat vuonna 2015 1,45 miljardia euroa. Yli puolet siitä tuli yliopistojen perusrahoituksesta. Ulkopuolisista rahoittajista suurimmat olivat Suomen Akatemia (19 %) ja Tekes (8 %).
Yliopistojen rekrytoitava monipuolisemmin
Tieteen tila 2016 -raportissa pohditaan myös tutkimuksen vaikuttavuutta, joka eri tieteenaloilla näkyy eri tavoin. Tiede rakentaa maailmankuvaa, on vaurauden ja hyvinvoinnin lähde sekä toimii päätöksenteon pohjana ja käytäntöjen kehittäjänä.
Raportin tekijät suosittelevat yliopistojen profiloinnin jatkuvan. Tämän katsotaan edistävän osaavien tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden rekrytointia. Kansainvälisiin huippuyliopistoihin verrattuna useiden tieteenalaryhmien professorimäärät ovat suomalaisissa yliopistoissa pieniä.
– Rekrytoinneissa on tarkasteltava määrällisten indikaattorien sijasta laveasti tieteellistä laatua, uudistumiskykyä ja vaikuttavuutta. Avoimen tieteen ja vaikuttavuuden edistämisen tulee kuulua tutkijoiden meritoitumisen kriteereihin, toteaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen Suomen Akatemian tiedotteessa.
Tutkijakoulutusta pitää raportin mukaan kehittää niin, että se antaa monipuoliset valmiudet vaativiin laaja-alaisiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin yhteiskunnan eri sektoreilla. Kansainvälistymisen ohella edellytetään myös taitoja kansanomaistaa tieten saavutuksia.
Tohtoreita on yli 25 000
Tohtorin tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2013 noin 23 200. Viime vuonna uusia tohtoreita valmistui 1 881. Heistä naisia oli 52 % ja miehiä 48 %.
Noin puolet (51 %) tohtoreista työskentelee yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä valtion tutkimuslaitoksissa. Puolet tohtoreista on valmistunut vuosina 2004–2013.
Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta teki vuonna 1015 yhteensä 16 564 henkilötyövuotta. Professoreiden osuus tästä oli noin 2 500.
Valtion tutkimuslaitoksissa, kuten Luonnonvarakeskus, tehtiin viime vuonna noin 3 850 ja ammattikorkeakouluissa 380 tutkimustyövuotta.