Uudenvuodenyö on tänä vuonna sekunnin normaalia yötä pidempi. Syynä on karkaussekunti: ylimääräinen sekunti, joka lisätään aikaan kaikkialla maailmassa, Suomen aikaa yöllä ennen kello kahta.
Karkaussekunteja on lisätty aikaan aina silloin tällöin, aina 1970-luvulta asti. Silti se voi olla monelle vieras – ja siksi Yle Uutiset kokosikin kymmenen selventävää kysymystä tuosta ajan poikkeustapahtumasta.
Kysymyksiin vastaa Helsingin yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija, tähtitieteilijä Asko Palviainen:
1. Karkaussekunti on täällä taas. Minkä takia?
– Karkaussekunti lisätään, jotta maapallon pyöriminen ja kellonaika kulkisivat samaa tahtia. Jos sitä ei lisättäisi, rannekelloaika ja vuorokauden ajat erkanisivat pikkuhiljaa toisistaan.
2. Millä taholla on niin paljon valtaa, että se voi päättää, että aikaan lisätään ylimääräinen sekunti?
– Ranskassa olevalla kansainvälisellä IERS- eli International Earth Rotation and Reference Systems Service -organisaatiolla. Se seuraa maapallon pyörimisen hidastumista. Jos ero rannekelloaikaan kasvaa riittävän suureksi, he ilmoittavat, milloin karkaussekunti lisätään.
– Karkaussekunti voidaan lisätä joko kesäkuun tai joulukuun lopussa. Viimeksi se lisättiin kesällä 2015.
3. Nimenä on karkaussekunti. Miksi juuri se?
– Länsimurteissa karkaaminen tarkoittaa myös paikallaan hyppäämistä. Nimellä on haluttu esittää sitä, että kyseessä on poikkeuksellinen tapahtuma: kellonaikaan lisätään yksi sekunti lisää.
4. Miksi tuntuu olevan niin monia, jotka eivät tiedä, mikä karkaussekunti on?
– Kellot käyvät sillä tarkkuudella millä käyvät. Sekunti sinne tai tänne, se ei näy arkielämässä. Se sen sijaan näkyy selvästi, kun siirrytään kesä- tai talviaikaan: kyseisenä yönä on tunti enemmän tai tunti vähemmän nukkumisaikaa.
5. Miten karkauspäivä ja karkaussekunti eroavat toisistaan?
– Karkaussekunnilla pidetään kellonaikaa ja maapallon pyörimistä tahdissa.
– Karkauspäivän idea tulee siitä, että maapallon kiertoaika Auringon ympäri ei ole tasapäiviä, vaan se on 365 päivää viisi tuntia 48 minuuttia. Vuodessa taas on tasan 365 vuorokautta, ja se tarkoittaa, että joka neljäs vuosi joudutaan lisäämään karkauspäivä, jotta vuodenajat ja päivät saadaan pidettyä keskenään yhdessä.
6. Karkauspäivänä nainen saa kosia miestä. Mitä karkaussekunnin aikana voi tehdä?
– Mitä sekunnin aikana kerkiää tehdä – todennäköisesti ei kovinkaan paljon.
7. Mihin kaikkeen karkaussekunti vaikuttaa – kärsiikö unirytmi, menevätkö älypuhelimet sekaisin?
– Se ei vaikuta ihmisen unirytmiin mitenkään eikä se taida kännyköihinkään vaikuttaa.
– Tietokoneissa ylimääräinen sekunti voi aiheuttaa ongelmia. Kerran parituhatta tietoverkkoa kaatui, ja esimerkiksi australialaisen lentoyhtiön varausjärjestelmä on mennyt nurin. Häiriöt ovat kuitenkin hetkellisiä.
8. Kannattaako karkaussekunnista ahdistua?
– Ei todellakaan. Siinä ajassa, mitä itse kukin katsoo kellosta, esiintyy erilaisia heittoja. Karkaussekunti katoaa rannekellojen käyntivirheisiin.
9. Kelloja siirrellään kesä- ja talviaikojenkin takia edestakaisin. Miksi karkaussekunti on juuri sekunti – miksi ei ole vaikkapa karkausminuuttia, joka lisättäisiin aikaan harvemmin?
– Karkaussekunnista luopumista on esitettykin: toinen vaihtoehto on, että siitä luovuttaisiin kokonaan; toinen se, että siirryttäisiin käyttämään karkausminuutteja tai jopa karkaustunteja. Karkausminuutteja jouduttaisiin lisäämään ehkä kerran noin 400 vuodessa, karkaustunteja kerran parissatuhannessa vuodessa.
10. Mikä taho päättäisi karkaussekunnista luopumisesta?
– Sama taho, joka päättää sen lisäämisestäkin: IERS-organisaatio. Järjestön sisällä on ollut keskustelua siitä, että karkaussekunneista luovuttaisiin, mutta ainakin vielä päätös on jäänyt odottamaan itseään. Niitä lisätään, kunnes toisin päätetään.