Mikkeliläinen Juha Anttonen ajoi tiistai-iltana töistä kotiin tuttua kylätietä, jonka osakas hän itsekin on. Sitten tapahtui jotain odottamatonta.
– Auto puski väkisin suoraan ja putosi toista metriä syvään ojaan, Anttonen muistelee.
– Vauhtia oli korkeintaan 20 kilometriä tunnissa. Vaikka tiesin, että tie oli liukas, mutka ylätti ja meni pitkäksi.
Anttosella oli allaan työsuhdeauto, jossa on muutama tuhat kilometriä ajetut kitkarenkaat. Mies epäilee, että tilanteessa edes nastarenkaat eivät olisi auttaneet.
Kuljettaja selvisi liukastelusta ehjin nahoin, mutta henkiset kolhut muistuttavat itsestään.
– Ottaahan se päähän ja lapset ovat kertoneet nähneensä unta isän ojaanajosta.
Anttonen pääsi ojan pohjalta pois vasta tiepalvelumiesten auttamana. Silmämääräisesti melko vähäiset vahingot osoittautuivat korjaamolla 6 500 euron arvoisiksi.
– Molempien kuskin puoleisten ovien rungot ovat vääntyneet. Varaosien lisäksi maalaus maksaa, sillä ovet tulevat pohjavärissä, erityisesti kolmikerroshelmiäismaalaus maksaa, korjaamoyrittäjänä työskentelevä Anttonen kertoo.
Anttosen tapauksessa korjauslaskun maksaa vakuutusyhtiö, omistajan kukkarosta menee vain 300 euron omavastuu.
Tiekunnille hiekoitus on kustannuskysymys
Ilman ns. kasko-vakuutusta vahinko jää yksityisteillä lähes aina kuljettajan maksettavaksi. Suomen Tieyhdistyksen erityisasiantuntija Jaakko Rahja kertoo, että yksityisteitä koskevassa lainsäädännössä tienhoidolla tarkoitetaan pääasiassa aurausta. Liukkauden torjuntaa yksityisiä tienpitäjiä ei ole velvoitettu.
– Tiekunnille hiekoitus on kustannuskysymys. Jotkut tiekunnat ovat ratkaisseet asian niin, että ne ovat vieneet hiekkalaatikoita esimerkiksi mäkien kohdalle. Osakkaat voivat itse levittää hiekkaa.
Jaakko Rahja arvioi, että tienpitäjän vastuun perään kysellään jatkossa entistä enemmän.
– Tuntuu, että teiden auraus vähenee, mutta liukkauden torjunnan tarve kasvaa. Erialiset kustannukset ovat kasvamassa ilman hiekoitustakin.
Maanteillä viidennes hakemuksista menee läpi
Valtion omistamilla teillä autoilija voi saada korvausta vahingoista, mutta se vaatii selkeää virhettä tai laiminlyöntiä tien hoidossa.
– Pelkkä tien huono kunto ei riitä. ryhmäpäällikkö Marja-Lea Hallikainen Lapin ELY-keskuksesta muistuttaa.
Lapin ELY-keskus käsittelee valtion teitä koskevat vahingonkorvausvaatimukset. Viime vuonna tehtiin reilut 1 700 korvaushakemusta ja tänä vuonna määrä on lähelle samaa. Myönteisen päätöksen eli korvauksen saa noin viidennes hakijoista.
– Noin 50 prosenttia korvauksista maksetaan tapauksista, joissa korvataan rengasvaurio tapauksissa, joissa päällystetyllä tiellä on kuoppa. Yleisin korvaus on muutamia satoja euroa, Hallikainen kertoo.