Espoossa jyrisi ukkonen keskellä lumipyryä keskiviikon vastaisena yönä. Ilmatieteen laitoksen tutkakuvat vahvistivat, että alueella räiskähti ainakin yksi salama puoli yhden aikaan.
Ilmiö on harvinainen. Salamointia havaitaan keskimäärin kerran talvessa, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari Mustala. Usein havainnot painottuvat merialueille ja rannikolle.
– Tavallisimmin salamointi talviaikaan johtuu siitä, että meri on vielä lämmin. Suomenlahti ei ole vielä jäätynyt, niin se aiheuttaa voimakkaita nousuvirtauksia tietyissä tilanteissa, Mustala sanoo.
Viime yönä havaittiin pilvisalama Espoon Leppävaaran tienoilla ja maasalama Kirkkonummella.
Talven salama tekee enemmän tuhoa
Salamointia varten tarvitaan nousuvirtaus, joka syntyy tarpeeksi suurista lämpötilaeroista. Talvella salamat ovat harvinaisia, sillä pilvet jäävät matalammaksi, eivätkä ne saa aikaan yhtä syviä nousuvirtauksia kuin kesällä, jolloin pilvet voivat kasvaa aina kymmeneen kilometriin asti.
– Matala pilvikin voi aiheuttaa salamointia jos pilvi on tarpeeksi kylmä ja meri on tarpeeksi lämmin, silloin nousu on riittävän voimakas. Yleensä tämä ei kuitenkaan toteudu.
Kesällä salamat tulevat enemmän pilven yläosasta, talviset salamat taas syntyvät Mustalan mukaan alaosassa. Tästä saattaa johtua se, että talven pakkasilla räiskähtävät salamat ovat yllättävän tuhoisia.
– Salama saattaa aiheuttaa sen, että rakennus syttyy tuleen. Kesällä voi olla tuhansia salamia ja talvella korkeintaan muutama. Siihen nähden on aika erikoista että ne muutamat salamat ovat aika tuhoisia, Mustala sanoo.
Vaikka ukkonen ei olekaan tiukasti vuodenaikaan sidottu ilmiö, hiipuu ukkosten määrä Suomessa keskimäärin loppukesästä ilmojen kylmetessä.