Helsingissä asutaan yhä paikka paikoin puutteellisissa olosuhteissa. Helsingissä on 14 000 asuntoa, joiden varustetaso lasketaan puutteelliseksi.
Käytännössä se tarkoittaa, ettei asunnossa ole esimerkiksi peseytymistiloja, keskus- tai sähkölämmitystä, vesijohtoa, viemäriä, lämmintä vettä tai vesivessaa. Tällaisissa oloissa asuu lähes 17 000 helsinkiläistä. Heistä 70 prosenttia on yksinasuvia.
Puutteellisesti varustettuja asuntoja on eniten itäisen ja eteläisen kantakaupungin vanhoissa kerrostalokortteleissa. Kalliossa, erityisesti Torkkelinmäellä, ja Kaartinkaupungissa jopa viidennes kaikista asunnoista on varustetasoltaan puutteellisia.
Tiedot löytyvät Helsingin kaupungin tietokeskuksen Asuminen alueittain Helsingissä 2015 -katsauksesta.
Vessakaan ei ennen ollut itsestäänselvyys
Kallion entisessä työläiskaupunginosassa on perinteisesti asuttu ahtaasti. Alueella on paljon pikkuyksiöitä, joista uupuu edelleen oma kylpyhuone suihkuineen. Peseytymistilat olivat ennen muinoin yhteiset, tai sitten kylpemässä käytiin yleisissä saunoissa.
– Vessat jo nykyään on saatu melkein kaikkiin asuntoihin Helsingissä. Sitähän näki vielä jonkin aikaa sitten, että vessa oli rapussa, kertoo järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
Yleensä pikkuasuntoon tehdään lähes olemattomaankin tilaan kylpyhuone viimeistään putkiremontin yhteydessä. Asukkaat rakentelevat joskus suihkutiloja omaehtoisesti ilman sen kummempia rakennuslupia.
Neuvokkuus korvaa pikku puutteet varustelussa, jos vain asunto ja varsinkin sen sijainti muuten miellyttää. Kallion nuoret vuokralaiset suihkuttelevat mukisematta vaikka minivessan käsisuihkulla lavuaarin tai vessanpöntön yllä.
Unelmien puutalo – vain lämmin vesi puuttuu
Helsingin omakotitaloalueilla taas esimerkiksi hanasta tuleva lämmin vesi ei ole itsestäänselvyys. Moni vanha puutalo on jäänyt tyhjilleen ja varustetaso luonnollisesti sen mukaiseksi. Kaupungin tilastossa on mukana sellaiset röttelötkin, joissa ei välttämättä enää asuta lainkaan, tai ainakaan ympärivuotisesti.
Puutteellisesti varustettuja omakotitaloja löytää esimerkiksi Pitäjänmäen Marttilan rintamamiestaloalueelta. Se rakennettiin alun perin sotainvalidien ja heidän perheidensä asuinalueeksi.
Joka viidennessä Marttilan asunnossa on tilaston mukaan jokin edellä mainittu puute. Yleensä se on lämmin vesi. Osassa ei ole keskuslämmitystä, vaan talo lämpiää perinteisesti puu-uuneilla.
Suomenlinnan asukkaille saatiin juokseva vesi
Varustelutasoltaan puutteellisten asuntojen suhteellinen osuus on tilaston mukaan suurin kaupungin erityisillä osa-alueilla, kuten Santahaminan varuskunta-alueella ja Suomenlinnassa, joissa on runsaasti yli sata vuotta vanhoja asuntoja. Valtio kunnostaa vanhojen varuskunta-alueiden asuntokantaa verkkaiseen tahtiin.
Tosin ainakin Suomenlinnan osalta rakentamisrekistereihin pohjautuvat tilastotiedot näyttävät vanhentuneilta.
– Meidän hallinnoimissamme 330 asunnossa yhdessäkään ei ole mainittuja puutteita, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan viestintäpäällikkö Laura Klefbohm.
Suomenlinnassa on kaikkiaan noin 350 asuntoa. Saarilla asutaan jopa yli 200 vuotta vanhoissa taloissa, mutta niiden varustelutasoon on tehty vuosien varrella lukuisia kohennuksia. Esimerkiksi vielä 1980-luvun lopulla kaikkiin Suomenlinnan asuntoihin ei tullut edes vesijohtoa.
Vanhojen asuntojen modernisointi etenee Helsingissä pikkuhiljaa. Puutteellisesti varustettujen asuntojen määrä väheni vajaalla tuhannella vuosina 2005–2015.