Akaan Toijalassa on 91-neliöisessä rivitaloasunnossa korkea katto ja leveät seinät. Syyskuussa oman huoneensa asunnosta sai 91-vuotias jatkosodan veteraani Kalervo Koskinen, naapurihuoneessa asuu hänen 61-vuotias tyttärensä Seija Koskinen. Miia Koskinen, 40, nukkuu olohuoneen sohvalla, kun lapset Miina Valkonen, 9, ja Miikka Koskinen, 3, nukkuvat kerrossängyssä omassa huoneessaan.
Ajatus yhteenmuutosta pälkähti Miialle, kun vaari jäi yksin puolison kuoltua. Kalervo Koskinen on virkeä ikämies, mutta yksinäisyys painoi ja hän alkoi saada yksin jäätyään kohtauksia.
– Ei tänä päivänä pääse palvelutaloon. Täytyy olla tosi huonossa kunnossa, että pääsee. Vaarin turvapuhelinkaan ei toiminut halutulla tavalla ja yksinäisyys vaivasi, Miia Koskinen perustelee.
Vaari on virkistynyt ja viihtyy hyvin nuorempiensa kanssa.
– Paljon mukavampaa on, kun ei joudu yksin olemaan. Ristikoita täyttelen ja pojan kanssa vallankin paljon pelaan palloa eteisessä, Kalervo Koskinen kertoo nykyisestä arjestaan.
Mummi toimii taksina
Seija Koskinen jäi sairaseläkkeelle 15 vuotta sitten MS-taudin vuoksi. Pyörätuolilla kulkeva mummi on lasten suosiossa.
– Mummi toimii joskus taksina. Miikka saattaa hypätä tuonne taaksekin kyytiin ja joskus saan työntöapua niin että jarruillekin on tarvetta, Seija Koskinen naurahtaa.
Muutos Seijan arkeen on dramaattinen yhteenmuuton myötä.
– Onhan se erilaista. Ennen saatoin katsella yksinäni telkkaria päivät pitkät, nykyään en niinkään. Huvitus tulee näistä lapsista, he kehittävät kyllä ohjelmaa.
Kolmasluokkalainen Miina Valkonen nauttii erityisesti mummin läsnäolosta.
– Mummi lukee mulle illalla kirjoja, äiti ei ikinä ehtinyt, Miina sanoo.
“Oletteko hulluja?”
Järjestely herätti mielenkiintoa lähipiirissä ja jännitti etukäteen aikuisia.
– Jotkut kaverit miettivät, että oletteko te hulluja, niin kuin minäkin aluksi, Miia Koskinen myöntää.
Vaikka Miia Koskinen pyörittää neljän sukupolven taloutta käytännössä yksin, saa hänkin tukea lasten hoitoon.
– Pääsen minäkin välillä yksin lenkille ja kauppaan. Eikä tarvitse miettiä osaako Miina lähteä yksin kouluun, tai että Miina olisi yksin kotona koulun jälkeen. On tästä on hyötyä kaikille osapuolille.
Neljän sukupolven kodissa jännitettiin ennen muuttoa kuinka paljon tulee erimielisyyksiä temperamenttisten luonteiden kesken.
– Minut on yllättänyt se, kuinka hyvin tämä on lähtenyt sujumaan. Yllättävän hyvin ollaan luovittu. Lapset tottakai riitelevät, mutta riitelivät ne ennenkin. Tai oikeastaan riitelevät nyt vähemmän, kun saavat huomiota muiltakin kuin minulta.
Kotipalveluyrittäjänä toimiva puuhakas 40-vuotias Koskinen täyttelee sujuvasti perhekalenteria ja työkalenteria rinnakkain. Oman elämän joustoja kyllä vaaditaan.
– Ei kannata kauheasti sopia mitään päivää, kun ei ne kuitenkaan niin mene, Miia Koskinen naurahtaa.