Mitä lain säätämisestä seuraa? Keiden asemaa laki parantaa? Miten se vaikuttaa muiden asemaan?
Näihin kysymyksiin miettii vastauksia yhdeksänjäseninen, riippumaton neuvosto. Se yrittää nostaa lainvalmistelun tasoa. Ryhmä aloitti työnsä huhtikuussa, ja on käynyt läpi 11 valitsemaansa Sipilän hallituksen lakiesitystä.
Parannettavaa on löytynyt: ryhmä on antanut 10–15 suositusta jokaiseen käsittelemäänsä lakiesitykseen, työryhmän tuore puheenjohtaja Leila Kostiainen kertoo.
Hallitus on myös kuunnellut: kaksi kolmesta parannusehdotuksesta on otettu huomioon, ennen kuin hallitus on antanut lain eduskunnalle, kertoo ryhmän alustava arvio viime vuodesta.
Missä vika? Ainakin hosumisessa
Pääministeri Sipilä on joutunut viime viikkoina vastaamaan kritiikkiin lakien perustuslainmukaisuudesta. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan hänen ehdotuksensa on unohdettu lainvalmistelussa.
Blogissaan Sipilä selitti, että lakeja on kiire tehdä, koska Suomi on niin pitkään ollut uudistamatta.
Kiireen jäljet näkyvät myös joissakin lakiesityksissä. Tällainen on hosuen kirjoitettu laki:
– Se on pitkä, koska ei ole pystytty käyttämään aikaa tiivistämiseen ja selkeyttämiseen. Se on vaikealukuinen ja hajanainen. Asioita toistetaan, ne ovat väärissä kohdissa, luettelee Kostiainen.
Myös resurssipula – se että rahaa ja väkeä on liian vähän – vaivaa lainvalmistelua, koska viime vuodet eri hallitukset ovat säästäneet ministeriöistä.
Metsälahjoja paljon omistaville?
Keskustan aloitteesta hallitus sääti metsälahjavähennyksen, jolla on tarkoitus panna vauhtia sukupolvenvaihdoksiin. Kun lahjoittaa metsää, lahjan saaja saa helpotuksen lahjaverosta.
– Metsälahjavähennys oli muotoiltu niin, että se olisi tullut vain niille joilla on suuri omistus, ja silloin se olisi kohdistunut hyvin harvoihin henkilöihin, Kostiainen kuvaa.
Myös lausuntokierroksella muut lakia arvioineet olivat huomanneet saman asian. Hallitus laski alarajaa niin, että vähän useampi tila pääsi verohelpotuksen piiriin.
Silti suurimmat tai kalleinta metsää omistavat tilalliset hyötyvät verohelpotuksesta enemmän kuin muut, Maaseudun Tulevaisuus uutisoi.
Vähemmän veroa, enemmän yrittäjiä?
Sipilän hallitus on yrittänyt kannustaa ihmisiä yrittäjiksi. Aiemmin isojen yritysten verotaakkaa on helpotettu alentamalla yhteisöveroa, ja nyt hallitus halusi kannustaa muitakin samaan tyyliin. Pienet ja keskisuuret yritykset saivat viisi prosenttia tuloistaan verovapaaksi.
– Yrittäjävähennystä koskevassa lakiesityksessä poliittinen ohjaus ilmeisesti näkyi siten, että siinä ei ollut vaihtoehtoista ratkaisumallia tavoitteeseen. Ilmeisesti valmistelijoiden tehtävänä oli tehdä tietty lain sisältö, Kostiainen sanoo arviointiryhmän lausunnon perusteella.
Rahaa säästyy – mutta onko muita hyötyjä tai haittoja?
Ryhmä on kiinnittänyt paljon huomiota talousvaikutuksiin – siksi, että niin monen Sipilän hallituksen lain tavoitteena on säästää rahaa. Joskus talousvaikutuksia on vaikea arvioida. Toisinaan taas mietitään vain rahaa, eikä nähdä lain muita vaikutuksia.
Näin tapahtui esimerkiksi päivystysasetuksen kohdalla, jossa hallitus vähensi laajaa palvelua tarjoavia päivystyssairaaloita.
Lakiesityksessä oli esitetty vain säästölaskelmia. Arviointiryhmä taas löysi keskittämisestä myös muita hyötyjä.
– Kun toimenpiteitä keskitetään, sillä vähennetään potilasvahinkoja ja kärsimyksiä – sehän on henkilöihin kohdistuva muutos ja vaikutus.
Päivystysuudistuksessa perustuslakiasiantuntijat ja presidentti olivat huolissaan, saavatko ruotsinkieliset jatkossa samantasoista päivystyshoitoa kuin suomenkieliset. Siihen arviointineuvosto ei kiinnittänyt huomiota.
Tutkimusten mukaan – pitääkö lähteetkin mainita?
Hallitusta on moitittu julkisuudessa siitä, että se ei käytä hyväkseen tutkimustietoa. Saman huomion on tehnyt arviointiryhmä.
– Me ollaan hyvin paljon esitetty tutkimustiedon lisähankkimista eli kattavuuden lisäämistä.
Jos luettelee tutkimustietoa, pitäisi mainita myös tutkimuksen tekijä, neuvosto on huomauttanut. Kotimaisen tiedon lisäksi pitää osata käyttää myös ulkomaista tutkimusta. Ja ulkomaista tutkimusta käytettäessä on arvioitava, miten se linkittyy Suomen oloihin.