Puhekyky on yksi tavoista, joilla ihminen on vetänyt rajaa muihin eläinlajeihin. Tuore ranskalaistutkimus kyseenalaistaa ihmispuheen ainutlaatuisuuden osoittamalla, ettei kurkunpään sijainti olekaan ratkaisevaa puheen tuottamisessa.
Valtateorian mukaan toisistaan selvästi eroavia vokaaleja voi synnyttää vain ihmisen kurkunpää, joka sijaitsee matalammalla kuin muilla eläinlajeilla. Ero on selvä myös lähimpiin sukulaisiin eli isoihin apinoihin.
Lisäksi puhekyvyn on arveltu kehittyneen suhteellisen äskettäin, 70 000–100 000 vuotta sitten, joten ihmisen ja apinoiden vertaileva tutkimus ei ole tällä alalla juuri kiinnostanut tiedeväkeä.
Vauvan kurkunpää on aluksi liian korkealla, jotta silläkään vallitsevan teorian mukaan voisi tuottaa ihmispuhetta.
Hallitsevaa kurkunpääteoriaa on alettu haastaa vasta viime aikoina. Siihen ovat antaneet aihetta muun muassa vauvojen ääntelyn tutkimukset.
Ihmislapsen kurkunpää on aluksi liian korkealla, jotta sillä vallitsevan teorian mukaan voisi tuottaa ihmispuhetta. Vaikka vauva ei vielä puhu, hänen vokaalinsa kuitenkin ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin aikuisella.
Viisi vokaalin kaltaista äännettä
Grenoblelaisen UGA-yliopiston tutkimuksessa aineistona oli 15 sfinksipaviaanin ääntelyä sekä kahden kuolleen paviaanin ääntöväylä eli kurkusta huuliin ulottuva alue.
Länsiafrikkalaiset sfinksipaviaanit ovat paviaaneista pienikokoisimpia. Tutkimukseen osallistuneet eläimet olivat osa tutkimuskeskuksessa Rousset-sur-Arcissa Ranskassa elävää laumaa.
Antropologi ja neurolingvisti Louis-Jean Boën johtama tutkijaryhmä keräsi paviaanien murahtelua, haukahtelua, jäkätystä ja muuta vapaata ääntelyä kaikkiaan 1 335 tallenteen verran.
Niistä suodattui tutkimuksissa viisi äännettä, joilla on huomattavia yhtäläisyyksiä ihmispuheen vokaaleihin. Vastaavaa on havaittu aiemmissakin eläintutkimuksissa, muun muassa dianamarakattien varoitushuudoissa.
Puhekyvyn juuret venyivät miljooniin vuosiin
Vaikka äänteet ja niiden käyttö ovat kullekin kielelle omansa, pienimmät rakenneosaset eli foneemit ovat samat, sillä niitä määrittää ihmislajin anatomia.
Kukin vokaali tuotetaan kielen tarkalla asennolla ääntöväylässä. Ranskalaistutkijoiden anatominen analyysi osoitti, että paviaanin kielen lihakset ovat samanlaiset kuin ihmisellä. Se antaa olettaa, että myös niiden tehtävä on samanlainen.
Siitä puolestaan on pääteltävissä, että puhekyvyn alkutekijät olivat olemassa jo ennen kuin ihmiset ja apinat erkanivat omiin kehityslinjoihinsa. Ihmisen ja paviaanin viimeisestä yhteisestä esivanhemmasta on 25 miljoonaa vuotta.
Koko englanninkielinen tutkimus on vapaasti luettavissa PLOS One -tiedelehdestä.