Satakuntalainen pariskunta oli itsenäisyyspäivänä kiertämässä hautausmaita. Kullaalla he pysähtyivät metsän reunaan ulkoiluttaakseen koiransa. Yhtäkkiä puusta pudota mätkähti heidän jalkojensa juureen kaksi kissaa. Pariskunta ihmetteli, mitä kesyltä vaikuttava kaksikko teki metsässä kaukana asutuksesta.
Nainen ja mies jatkoivat matkaansa, mutta kissat eivät jättäneet rauhaan. He palasivat samaan paikkaan kahden kissanruokapurkin kanssa. Eikä aikaakaan, kun viirusilmät tulivat taas esiin piilostaan. Pariskunnan hämmästykseksi ne söivät sulassa sovussa yhdessä tyhjäksi ensin toisen purkin ja sitten toisen.
Kaikki karanneet tai hylätyt kissat eivät päädy löytöeläintaloihin, vaan osa kuolee luontoon. SEY:n vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist
Erottamaton kaksikko
Nyt noin vuoden ikäiset maatiaiskissat odottavat omistajaansa tai pääsyä uuteen kotiin pieneläinrankkurin hoivissa Porissa. Ne ovat edelleen erottamattomia. Ja syövät samasta kupista.
– Uskon vahvasti, että ne ovat sisaruksia. Ne liikkuvat koko ajan yhdessä. Ne ovat myös niin samankokoisia, kertoo pieneläinrankkuri Kirsi Santanen.
Santanen onkin päättänyt, ettei kissoja eroteta toisistaan. Niiden on päästävä samaan kotiin.
Lähes kaikille löytyy uusi koti. Pieneläinrankkuri Kirsi Santanen
– Yksi perhe olisi halunnut ottaa vain ruskearaidallisen, mutta en antanut. Ne tulevat vain yhtenä pakettina.
Suurelle osalle löytyy uusi koti
Suomessa löytöeläintaloihin päätyy Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan noin 10 000 kissaa vuodessa.
– Kaikki karanneet ja hylätyt kissat eivät päädy löytöeläintaloihin, vaan osa kuolee luontoon. Varovainen arviomme vuosittain karanneista tai hylätyistä kissoista nouseekin noin 20 000 yksilöön, toteaa liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.
Ruotsissa vastaava arvio on jopa 100 000 kissaa. Porin pieneläinrankkurille tuodaan vuodessa yli 200 mirriä. Tällä hetkellä uutta omistajaa odottaa kolmetoista koditonta. Suurimmalle osalle uusi koti löytyy.
– Vain pieni osa pääsee takaisin alkuperäiseen kotiinsa, mutta villiintyneitä kissoja lukuun ottamatta lähes kaikille löytyy onneksi uusi, Kirsi Santanen sanoo.
Kenen tahansa matkaan hän ei kuitenkaan eläimiä anna. Hän haastattelee perheitä ja miettii tarkkaan, mikä kissa kellekin sopii.
– Esimerkiksi tämän itsenäisyyspäivänä tuodun kaksikon antaisin mieluiten maalle.