Miehinen voimanosto vei nuoren naisen mukanaan vuosi sitten. Essi Laakso tutustui kuntosaliin 9. luokalla, alkoi treenata kaverinsa kanssa salilla, mutta totiseksi laji muuttui joulukuussa 2015, kun valmentaja Mats Finne astui kuvioihin.
Essi Laakson kehitys Suomen huipulle on ollut nopeaa. 66-kiloinen nuori kaunis nainen nostaa penkistä 85 kiloa rautaa. Hänen ennätyksensä jalkakyykyssä on 132,5 kg, suomenennätykseen (145 kg) matkaa on reilut kymmenen kiloa. Voimanoston kolmannessa lajissa, maastavedossa, Essi Laakso nostaa 140 kiloa.
– Paras yhteistulokseni on 357,5 kg, jonka tein marraskuussa voimanoston SM-kisoissa Lohjalla. Tavoitteena on olla suomenmestari vuonna 2018.
Naisilla ei ole ennakkopaineita
Perinteisesti miesten lajeiksi mielletyt voimalajit ovat tutkijankin mukaan alkaneet kiinnostaa naisia.
– Tämän näkee jo kuntosaleilla, akatemiatutkija, dosentti ja liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi sanoo.
– Kehon koostumus on aina kiinnostanut naisia, mutta se on uutta, että naisten kiinnostuneisuus voimasta on tietyllä tavalla lisääntynyt. Esteettiset syyt ovat yksi selittävä tekijä edelleen. Salilla voi harjoittaa tiettyjä lihasryhmiä, kuten pakaroita tai sellaisia lihasryhmiä, joita perimä ei tue.
Kun ei kerro paljonko rautaa tankoon laittaa, niin tytöthän nostavat vaikka mitä. Valmentaja Mats Finne
Finnellä on samanlainen kokemus. Hänen mukaansa naisten on helpompi lähteä lajiin, jossa heillä ei ole ennakkopaineita.
– Pojat ajattelevat, että pitäisi nostaa niin ja niin paljon, että voisi harrastaa. Tyttöjen kanssa on helpompaa. Kun ei kerro paljonko rautaa tankoon laittaa, niin nehän nostavat vaikka mitä, hän nauraa.
Essi Laakso näkee naisten innostuksessa voimalajeihin myös yleisen asennemuutoksen.
– Ilmapiiri on kannustava ja mediassa aiheesta on aiempaa enemmän. Sekin rohkaisee. Myös ihmisten asenteet naisten voimalajeja kohtaan ovat suvaitsevaisempia kuin aiemmin.
Omaa innostustaan voimanostoon Essi Laakso miettii.
– Tykkään tästä hommasta. Oikeasti sitä odottaa koko päivän, että pääsee treenaamaan ja tapaa kavereita treenin lomassa. Ehkä juuri siksi innostuin lajista, että tämä on miehinen laji, ja niin erilaista kuin perinteiset naisten lajit.
Miehissä ei kukaan nouse vuodessa Suomen huipulle. liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi
– Ero naisten ja miesten välillä on siinä, että naiset ovat erityisesti yläkropastaan miehiä heikompia, ja osin myös jaloista heikompia kuin miehet. Täten voimaharjoittelulla voidaan kuroa tätä eroa kiinni, Hulmi lisää.
Pikkupojasta lähtien puntteja nostelleella Mats Finnellä on parisenkymmentä naisvalmennettavaa. Hän kehuu Essi Laaksoa ”passelin rauhalliseksi”.
– Hän ei turhia hötkyile, eikä ainakaan minun kuullen hermostu pienestä.
Essin rakenne on valmentajan arvion mukaan hyvä penkinpunnerrukseen ja jalkakyykkyyn. Voimanoston kolmas osa-alue maastaveto vaatisi pidemmät kädet.
– Pitkäkätisellä ei ole niin pitkä matka nostaa maasta, Finne avaa.
Testosteronista hyötyä miehille
Suomen Voimanostoliiton tilasto kertoo, että viime vuonna voimanostajanaisia oli yhteensä 134. Essi Laakson ikäluokassa (alle 23-vuotiaat) 17. Avoimessa ikäluokassa naisia oli eniten, 66.
Lajin kilpailijamäärät ovat olleet tasaisessa nousussa varsinkin klassisen voimanoston puolella. Koska kilpailevia naisia on lajissa vielä vähän, voi Suomen huipulle nousta nopeastikin.
– Mutta ei sinne ilmaiseksi pääse. Pitää siinä treenatakin, Mats Finne tietää.
– Miehissä ei kukaan nouse vuodessa Suomen huipulle, sanoo Juha Hulmi.
Tutkijan mukaan naiset kehittyvät voimanostossa ensimmäisen vuoden aikana yhtä nopeasti kuin miehet.
– Naisilla kehittyminen saattaa kuitenkin tuntua jopa suuremmalta, koska he lähtevät heikommalta tasolta. Miehillä kuitenkin keho mahdollistaa kehittymisen jatkumisen pidempään, kun taas naisilla kehittyminen pysähtyy helpommin.
Tähän vaikuttavat muun muassa hormonit.
– Miehillä testosteronihormoni tukee harjoittelua, kun taas naishormoneilla ei ole voimaharjoittelussa yhtä suosiollista vaikutusta. Toisin sanoen naisista ei tule kehonrakennusmörköjä, vaan naisten pitää tehdä paljon töitä, lihakset eivät tule ilmaiseksi, Hulmi lisää.
Takapuoli pitää olla penkissä, jalkapohjat maassa eikä pää saa nousta. valmentaja Mats Finne
Mats Finne tarkkailee kun Essi Laakso hakee sopivaa asentoa penkkipunnerrukseen. Selän kaari nousee korkealle kuin telinevoimistelun sillassa. Itse liike tehdään kuitenkin takapuoli ja pää tiiviiisti penkissä sekä jalkapohjat maassa.
–Takapuoli pitää olla penkissä, jalkapohjat maassa eikä pää saa nousta. Essillä on hyvä asento, mutta aina voi parantaa.
– Nyt kun ei ole selässä vaivoja eikä ongelmia liikkuvuuden kanssa saa kaaren kuntoon venyttelemällä, Essi Laakso lisää.
Toisin sanoen naisista ei tule kehonrakennusmörköjä, vaan naisten pitää tehdä paljon töitä, lihakset eivät tule ilmaiseksi. akatemiatutkija Juha Hulmi
– Naisilla kuitenkin on tiettyjä eroavaisuuksia miehiin nähden, kuten kuukautiset ja ehkäisylääkkeet sekä vaihdevuodet. Toisaalta naisilla voi olla liikkuvuutta miehiä enemmän. Tästä on usein hyötyä, mutta se voi myös lisätä vammariskiä salilla ja muussa liikunnassa, esimerkiksi polven alueella, Hulmi huomauttaa.
Liitto ei osallistu kisakustannuksiin
Ensimmäisiin arvokisoihinsa osallistuva Essi Laakso lähtee hankkimaan kisakokemusta ja tekemään parhaansa.
– Maailmalla on paljon parempia voimanostajia, hän tuumii.
– Suomessa olemme vielä harrastelijoita, niin taloudellisesti kuin yleisillä edellytyksillä verrattuna esimerkiksi entisiin itäblokin maihin. Lajiliitto ei osallistu urheilijan kustannuksiin. Esimerkiksi Tanskaan mentäessä osallistumis- ja dopingtestimaksu ovat 140 euroa, päälle tulee matkat, majoitus ja ruokailut, Mats Finne ynnää.