Kirjastoa on perinteisesti pidetty rauhan tyyssijana, jossa kovaääninen puhekin on pahasta.
Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä myös kirjastossa häiriköidään. Ilmiöön on törmännyt muiden tavoin kuopiolainen Maisa Halonen, joka pänttää hammaslääketieteellisen pääsykokeisiin Kuopion pääkirjastossa.
– Joskus käy vähän omituista porukkaa. Aika nopeasti tänne tulee kuitenkin vartijat, ja voihan sitä itsekin sanoa, että menetkö pois.
Siellä oli humalainen, joka rupesi käymään toisiin käsiksi. Siinä piti yrittää tehdä jotain. Santtu Väisänen
Vuoden alusta voimaan tullut kirjastolaki antaa kirjastoille tässä suhteessa kättä pidempää. Laki mahdollistaa häirikön asettamisen enintään kuukauden mittaiseen kirjaston käyttökieltoon.
Kansanomaisesti kyse on porttikiellosta, jonka edellytyksenä on toistuva ja olennainen häiriö kirjaston toiminnalle, kirjaston turvallisuuden vaarantaminen tai kirjaston omaisuuden vahingoittaminen.
Määräaikaisia käyttökieltoja on kirjastoissa jaettu ennenkin, mutta vasta nyt lain voimalla. Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajan Rauha Maarnon mukaan kyseessä on ollut ns. harmaa alue.
– Helsingissä, jossa on kolmisenkymmentä kirjastoa, käyttökiellon on vuosittain saanut 10–20 ihmistä.
Koko maassa lienee annettu vuosittain vain muutamia kymmeniä käyttökieltoja. Määrä on pieni, sillä Suomessa on 765 yleistä kirjastoa ja 140 kirjastoautoa.
Kuopion kirjastotoimenjohtajan Päivi Savinaisen mielestä määräaikaisen käyttökiellon mahdollisuus ei ole turha.
– Kyllä sille on tarvetta. Kuopiossa on ollut hyvin rauhallista, mutta esimerkiksi Etelä-Suomessa näitä annetaan hyvinkin paljon, hän sanoo.
Henkilökunnalle koulutusta haastaviin tilanteisiin
Kirjastojen henkilökuntaa pyritään myös valmentamaan häiriköiden kohtaamiseen. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintovirasto on järjestänyt oman alueensa kirjastojen henkilökunnalle koulutusta.
Monella kirjaston työntekijällä on häiriötilanteista jo omakohtaista kokemusta. Kirjastovirkailija Santtu Väisänen törmäsi ilmiöön omalla työpaikallaan Lapinlahden kirjastossa.
– Siellä oli humalainen, joka rupesi käymään toisiin käsiksi. Siinä piti yrittää tehdä jotain.
"Kirjastovirkailija ei ole vartija"
Kirjastohenkilökunnalle annettava koulutus ei tarkoita sitä, että kirjastovirkailijoista yritettäisiin tehdä jonkinlaisia vartijoita. Sitä korostaa myös T-Safe turvakoulutuksen pääkouluttaja Tomi Sikanen, joka opettaa haastavien tilanteiden hallintaa. Hänen mukaansa ongelmatilanteisiin on paras puuttua jo ennen kuin niitä pääsee syntymään.
– Vaikka kirjastossa olisi vahtimestareita, heillä ei ole välttämättä koulutusta tämänkaltaisiin tilanteisiin. Pitäisi pyrkiä siihen, että annettaisiin ammattilaisten hoitaa.
Kirjastokortit kuvaamaan uusia tehtäviä
Uusi kirjastolaki antaa yleisille kirjastoille myös uusia tehtäviä. Kirjastojen on muun muassa edistettävä demokratiakehitystä ja tarjottava tiloja harrastuksiin ja opiskeluun. Kirjastotoimenjohtajan Päivi Savinaisen mukaan suunta on aineistokeskeisestä kirjastosta kohti käyttäjien tarpeita.
– Hyllyjä on raivattu ihan fyysisesti pois ja tilalle on laitettu opiskelijaryhmiä, hän kuvaa muutosta.
Kuopiossa on innostuttu myös visualisoimaan uutta kirjastolakia. Kuopion kaupunginkirjasto on tiettävästi ensimmäisenä Suomessa teettänyt kolme uutta kuvallista kirjastokorttia, joissa kuvataan laissa kirjastoille annettuja tehtäviä. Harry Potter -teemalla esimerkiksi halutaan kuvata kirjaston tehtävää lukemisen edistämisessä.
– Tämä on tällaista savolaista luovuutta, varmasti ihan ainutlaatuista, Päivi Savinainen nauraa.