Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin odotetaan tänään käyvän vaalilupaustensa kimppuun. Hän vierailee kotimaan turvallisuudesta vastaavassa ministeriössä ja aikoo antaa määräyksen "muurin rakentamisesta" Meksikon rajalle.
Mihin Trump maahanmuuttopolitiikallaan pyrkii, ja mistä puhumista välttelee?
1. Muuri Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle – vai tuleeko siitä sittenkin aita?
Yksi Trumpin suurimmista vaalilupauksista oli rakentaa "muuri" Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle laittoman maahanmuuton estämiseksi.
Rajaa on yhteensä noin 3 100 kilometriä, ja siitä osia on jo aidattu. Trumpin mukaan hänen muuristaan tulee 1 600 kilometriä pitkä.
Asiantuntijoiden mukaan massiivinenkaan raja-aita ei välttämättä ole tehokkain keino estää laittomien maahanmuuttajien kulkua. Samaan tulokseen voisi päästä halvemminkin keinoin.
Ongelmia voi koitua ainakin rakennustöistä vuoristoisilla rajanosilla, minkä lisäksi osa maasta on yksityisomistuksessa.
Hankkeen rahoitus on auki. Kalleimmillaan rakennelma voisi maksaa arviolta yli 20 miljardia dollaria, kun Trump itse on puhunut 10–12 miljardista dollarista. Hän on myös todennut rakentavansa nimenomaan muurin, ei aitaa.
Trump on toistuvasti rehennellyt panevansa Meksikon maksamaan muurista. Meksikon hallitus on torjunut ajatuksen jyrkästi. Trumpin avustajien mukaan rajalla perittävien maksujen korottaminen voisi olla yksi keino periä rahat meksikolaisilta.
Meksikon presidentti Enrique Peña Nieto matkustaa tapaamaan Trumpia ensi viikolla.
Kotimaan turvallisuudesta vastaava ministeri John F. Kelly kommentoi aitaa varsin varovasti.
Kellyn mukaan rajamuuria ei voitane rakentaa lähiaikoina, sanomalehti Washington Post kertoi.
2. Viisumikieltoja ja rajoituksia pakolaisten tulolle – toimiiko Trump lain rajoissa?
Vaalikampanjan aikana Trump sanoi kieltävänsä muslimien maahantulon Yhdysvaltoihin. Lähipäivinä on odotettavissa ensimmäisiä askelia: Trump saattaa Washington Postin mukaan rajoittaa määräaikaisesti pakolaisten pääsyä maahan. Lisäksi Syyriasta ja kuudesta muusta Lähi-idän ja Afrikan maasta tulevien viisuminsaantia vaikeutetaan.
YK:n mukaan Syyriasta naapurimaihin on paennut 4,8 miljoonaa ihmistä. Yhdysvaltoihin on tullut arviolta 18 000 syyrialaista. Trumpin odotetaan pienentävän viisumihakemusten käsittelyyn kohdistettua rahoitusta ja vähentävän maahanmuuttokiintiöitä tai -ohjelmia. Hän on itsekin sanonut, ettei aio kieltää maahantuloa tietyn uskonnon edustajilta.
Syyrian lisäksi kohteensa ovat Irak, Iran, Libya, Somalia, Sudan ja Jemen. Näiden maiden kansalaisten on jo nyt vaikea saada viisumia Yhdysvaltoihin.
Jos Trump rajoittaa pakolaiskiintiöitä tai viisumin myöntämistä tiettyihin maihin, hän toimii lain rajoissa.
– Lailliselta kannalta tämä on täysin hänen laillisten valtuuksiensa rajoissa, professori Stephen Legomsky sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. Legomsky toimi presidentti Barack Obaman hallinnossa kansalaisuus- ja maahanmuuttoasioiden neuvonantajana.
– Poliittiselta kannalta tämä olisi hirvittävä ajatus, koska pakolaisten tarve humanitaariseen turvaan on niin suuri, Legomsky totesi.
Kalifornian yliopiston maahanmuuttoasiantuntija Hiroshi Motomura arvioi, että määräykset saattaisivat tuottaa laillisia ongelmia, jos rajoitukset koskevat vain muslimivaltaisia maita. Silloin ne voitaisiin katsoa tiettyä uskontoa syrjiviksi, mikä rikkoisi perustuslakia, Motomura totesi Reutersille.
3. "Turvapaikkakaupungit" huomion kohteena
Trump aikonee painostaa niin kutsutut turvapaikkakaupungit tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa laittomien siirtolaisten karkottamisessa.
"Turvapaikkakaupungeiksi" kutsutaan paikkauntia, joissa maassa laittomasti oleskelevia siirtolaisia ei oteta kiinni eikä pidätetä. Monet republikaanipuolueen kannattajat ovat pitkään arvostelleet näitä paikallisviranomaisia, jotka eivät tee yhteistyötä liittovaltion maahanmuuttoviranomaisten kanssa.
4. Trump vaikenee lapsena Yhdysvaltoihin tulleiden siirtolaisten asemasta
Trump on pitänyt itse esillä Meksikon rajamuurin rakentamista, mutta ollut hiljaa vaikeista maahanmuuttokysymyksistä, BBC huomauttaa.
Yksi niistä on lapsena Yhdysvaltoihin tulleiden, paperittomien siirtolaisten asema. Obaman käskystä näiden siirtolaisten karkotusta ryhdyttiin lykkäämään, ja noin 750 000 paperitonta siirtolaista sai määräaikaisen asumisoikeuden Obaman kaudella.
Trump ja republikaanit ovat pitäneet politiikkaa perustuslain vastaisina ja Trump on itse ruokkinut maahanmuuttovastaisten piirien toiveita täyskäännöksestä asiassa.
Laittomasti maassa oleskelevien rikollisten karkottamisella on laaja äänestäjien tuki, mutta lapsena Yhdysvaltoihin tulleiden siirtolaisten aseman vaikeuttaminen olisi Trumpille paljon hankalampi poliittinen päätös.
Lähteet: AP, Reuters, Washington Post, BBC