Espoo on Suomen suurimmista kaupungeista turvallisin, kertovat Ylen ennakkoon saamat tiedot viime vuoden katuturvallisuusindeksistä. Katuturvallisuusindeksi on yksi valtakunnallisista mittareista, joka kuvaa julkisten paikkojen yleistä turvallisuustilannetta. Poliisi ja kunnat seuraavat mittaria.
Espoo on pitänyt suurten kaupunkien kärkisijaa lähes poikkeuksetta koko 2000-luvun ajan. Vertailun häntäpäässä on Helsinki, jonka tulokseen vaikuttavat ravintoloiden, tapahtumien ja muualta tulleiden juhlijoiden suuri määrä.
Koko maan tasolla viime vuosi oli katuturvallisuuden suhteen paras 2000-luvulla. Maakunnittain ja kaupungeittain tilanne vaihteli. Kymmenen edellisvuoden keskiarvoon verrattuna koko maan katuturvallisuusindeksi on noussut yli kymmenellä prosentilla viime vuonna.
Katuturvallisuusindeksi sisältää muun muassa yleisellä paikalla tapahtuneet ryöstöt, pahoinpitelyt ja rattijuopumukset, joiden painotettu lukumäärä suhteutetaan alueen väestön suuruuteen. Indeksiä laskettaessa vakavammilla rikoksilla on lievempiä suurempi painoarvo.
Mitä suurempi luku on, sitä parempi turvallisuus.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen korostaa, että Suomi on turvallinen maa, mutta aina löytyy parannettavaa.
– Täytyy muistaa, että tavoitteenamme on olla Euroopan turvallisin maa. Se on kova tavoite ja sen saavuttamiseksi saakin sitten parantaa monia asioita. Mikään ei ole valmista, aina voidaan pyrkiä parempaan, Savolainen painottaa.
Suomen kaupungeista puuttuvat esimerkiksi Ruotsissa esille nousseet ongelmalähiöt.
– Meille ei ole muodostunut sellaisia paikkoja, joihin kansalainen ei voisi mennä. Joissain kaupungeissa turistien ei kannata tiettyinä aikoina mennä tietyille alueille, mutta meillä sellaisia ei ole. Meillä ei ole lähiöitä, joihin poliisin olisi vaikea mennä ja pitää järjestystä yllä kuten Ruotsissa on raportoitu. Eikä meillä olla siihen suuntaan menossakaan.
"Helsinkiin tullaan juhlimaan"
Vaikka Helsinki on suurimpien kaupungien vertailussa viimeisellä sijalla, ei Savolainen kuitenkaan kutsuisi Helsinkiä turvattomaksi kaupungiksi.
– Espoon tulokseen vaikuttaa muun muassa kaupunkirakenne. Siellä ei ole yhtä suurta keskustaa ja ihmisten keskittymää kuten Helsingissä tai Tampereella. Helsinkiin tullaan juhlimaan ja viettämään iltaa laajalta alueelta, kuten Espoosta. Kun paljon ihmisiä keskittyy pienelle alueelle, jossa on paljon ravintoloita ja humallutaan, niin se aiheuttaa näitä indeksissä näkyviä ongelmia.
Helsingin vetovoima vaikuttaa katuturvallisuusindeksin tulokseen.
Olisi helppo ottaa tästä poliisille kaikki kunnia. Harri-Pekka Pohjolainen
– Koska rikosten määrä suhteutetaan Helsingin omaan väkilukuun, vaikka siellä häiriöitä aiheuttavat myös ulkopaikkakuntalaiset, kaupungin tulos alenee. Sama ilmiö koskee myös maakuntakeskuksia, joihin tullaan ympäryskunnista, Savolainen huomauttaa.
Siksi Savolaisen mukaan kaupunkien ja alueiden asettaminen turvallisuusjärjestykseen indeksin perusteella on kyseenalaista. Hedelmällisempää on hänen mukaansa verrata eri alueiden sisäistä kehitystä.
– Jos jonkin alueen indeksi nousee tai edes pysyy samana vuosien mittaan, niin se on hyvä merkki.
Kuopiossa suotuisin kehitys
Tällä tavoin vertailtuna Kuopio nousee ykköseksi suurista kaupungeista. Kymmenen vuoden indeksin keskiarvoon verrattuna Kuopion katuturvallisuus on kohentunut viime vuonna noin 27 prosentilla. Myös suurimmassa osassa muita kaupunkeja turvallisuus kehittyi viime vuonna parempaan suuntaan.
Itä-Suomen poliisin ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen on ylpeä ja iloinen Kuopion tuloksesta.
– Olisi helppo ottaa tästä poliisille kaikki kunnia. Toki poliisin rooli kovan turvallisuuden ammattilaisena on merkittävä, mutta myös kaupunki, muut viranomaiset, elinkeinoelämä ja alueen asukkaat vaikuttavat kaikki yleiseen turvallisuuteen.
Vuoden 2015 syksyllä käynnistynyt laajamittainen turvapaikanhakijoiden maahantulo ei Pohjolaisen mukaan ole juuri näkynyt rikostilastoissa.
Meille ei ole muodostunut sellaisia paikkoja, joihin kansalainen ei voisi mennä. Marko Savolainen
– Me viranomaisetkin olimme hieman epäileväisiä ja pelkäsimme pahempaa kuin mitä itse asiassa on tapahtunut. Turvapaikanhakijat ovat aiheuttaneet yksittäisiä rikoksia ja häiriöitä, joista suurin osa on keskittynyt vastaanottokeskusten sisäpuolelle, Pohjolainen sanoo.
Myös Savolainen korostaa muiden kuin poliisin panosta katujen turvallisuuteen.
– Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin tärkeää katuturvallisuuden kannalta. Alueiden suunnittelusta, esimerkiksi ravintoloiden sijoittelusta, lähtien voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi rikoksiin ja häiriöihin ja parantaa turvallisuutta.
Pohjolainen pitää katuturvallisuuden kannalta tärkeänä poliisin näkyvyyttä yleisillä paikoilla. Esimerkiksi pahoinpitelyt julkisilla paikoilla ovat Kuopiossa vähentyneet.
– Pyrimme siihen, että näkyvyytemme on keskusta-alueella mahdollisimman hyvä erityisesti tiettyinä painopisteaikoina. Yksi merkittävä tekijä on myös poliisin saatavuus, että kun ilmoitus tehtävästä tulee, pystymme siihen nopeasti vastaamaan. Olemme pyrkineet myös resursseja ja voimavaroja kohdentamalla ennaltaehkäisemään massatyyppisiä rikoksia ja häiriöitä.
Ylikomisario Pohjolainen muistuttaa, että turvallisuuden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä. Myös jokainen meistä voi poliisin mukaan vaikuttaa katujen turvallisuuteen.
– Ota toiset huomioon, älä haasta, älä uhoa, käyttäydy asiallisesti ja nauti kohtuudella alkoholia. Kaikista tällaisista pienistä asioista turvallisuus koostuu.
Vuoden 2016 osalta katuturvallisuusindeksilaskelmat perustuvat ennakkotietoihin. Viime vuoden lopulliset tiedot saadaan helmikuun alussa.