Lahdessa asuva Sanna Heikkala-Manninen, 27, muistaa vuoden 2011. Hän meni silloin neuvolaan ja sanoi, ettei jaksa enää. Lapsen sairasteluputki oli kestänyt monta kuukautta ja yöunet olivat jääneet väliin. Lopullinen uupumus tuli eteen, kun kolmas lapsi ilmoitti tulostaan ja päälle osui samaan aikaan putkiremontti. Sanna kertoi neuvolassa tarvitsevansa apua.
– Samaan aikaan toinen nuorimmainen lapsi valvotti ja heräsi kaksikymmentä kertaa yössä. Siinä ei todellakaan nukuttu ollenkaan, Heikkala-Manninen muistelee.
Kun perheeseen syntyi viime vuonna neljäs lapsi, väsymys nousi pintaan uudestaan. Heikkala-Manninen uupui taas ja apua oli jälleen pyydettävä.
Olisi hyvä, jos voisi soittaa ja pyytää apua ilman, että tarvitsee selitellä, mikä nyt on. Sanna Heikkala-Manninen
– Raskaan tilanteesta teki se, että neuvolatädit vaihtuivat ja tuntui väsyttävältä kertoa samaa tarinaa aina uudestaan. On kivempi, että siellä on aina sama naama vastassa, joka tietää perheen taustat ja sen, mihin ollaan menossa.
Sanna Heikkala-Mannisen mukaan avun saaminen saattaa kestää jopa useita viikkoja, kun menee neuvolaan.
– Ei sellaista palvelua ole, että kun soittaa, niin heti tulee joku. Olisi hyvä, jos voisi soittaa ja pyytää apua ilman, että tarvitsee selitellä, mikä nyt on.
Vertaistukea muista äideistä
Neuvolakierre ja vaihtuvat hoitajatädit saivat Heikkala-Mannisen pohtimaan, mistä muualta voisi saada tukea. Myös perhesurmatapaukset herättivät kysymyksen äitien jaksamisesta vuonna 2014.
Facebookiin alkoi syntyä Hätäkahvit -ryhmiä eri kaupunkeihin. Heikkala-Manninen oli ryhmän perustajajäsen Lahdessa.
Hätäkahvit Lahti -ryhmän tarkoituksena on olla matalan kynnyksen ryhmä, jonne voi laittaa yksityisviestin ja pyytää apua muilta äideiltä.
– Apua saa aina ryhmän kautta.
Monenlaisia syitä uupumiselle
Vaikka raskausaikana voikin varautua tulevaan, ei koskaan voi tietää, millaista arki on lapsen syntyessä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän osastonhoitaja Taina Ylä-Soininmäki uskoo, että uupumus liittyy elämänmuutokseen. Hormonimyllerrys on päällä jo raskaana ja kolmas ihminen voi sekoittaa pakkaa entisestään. Samaan aikaan monet asiat voivat aiheuttaa huolta mielessä.
– Sen yhteensovittaminen, onko työpaikkaa enää, kun jää äitiyslomalle. Samoin se, että jääkö minulle omaa aikaa. Harrastin ennen, mutta nyt ei enää jää aikaa. Joutuu luopumaan asioista, osastonhoitaja Ylä-Soininmäki sanoo.
Ylä-Soininmäki kertoo, että yksi syy raskauden jälkeiselle uupumukselle on vähäinen unen määrä. Myös Sanna Heikkala-Manniselle raskainta oli yövalvominen.
Se, että ilo häviää elämästä ja arjesta, on asia, mihin kannattaa pysähtyä. Taina Ylä-Soininmäki
– Pahimmassa tapauksessa siinä on sisaruksia, keiden kanssa pitää vielä aamulla herätä aikaisin huonosti nukutun yön jälkeen. Ei siinä jaksa.
Väsymys saattaa heijastua myös parisuhteeseen ja näkyä arjen hallinnassa. Noin 10–15 prosentille synnyttäneistä kehittyy synnytyksen jälkeinen masennustila. Jos ei jaksa suoriutua arjen askareista, on syytä huolestua.
– Silloin ei jaksa ajatella, onko pyykit pesty ja saavatko lapset ruokaa. Se, että ilo häviää elämästä ja arjesta, on asia, mihin kannattaa pysähtyä, Taina Ylä-Soininmäki sanoo.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen voivat soittaa vanhemmat, jotka kaipaavat tukea. Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 osoittaa, että aikuiset ovat ottaneet yhteyttä hyvin monenlaisista asioista, eniten rajojen asettamisesta ja aikuisten välisistä ristiriidoista.
Ylä-Soininmäen mukaan lapsen synnyttyä voi tulla pettymyksenä, jos päässä luodut mielikuvat eivät toteudu.
– Raskaus ja synnytys ovat tunneasioita. Jos parisuhde ei pelitä uudessa tilanteessa, siitä voi tulla uudet paineet.
Myös Sanna Heikkala-Manninen sanoo, ettei koskaan voi tietää, mikäli vauva tarvitsee paljon huomiota.
– Ei kukaan meille kertonut, millaista arki tulee olemaan, kun vauva tulee. Sen näkee vasta sitten, kun se on siinä edessä, Heikkala-Manninen kertoo.
Läheisillä suuri merkitys
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhepalveluiden osastonhoitaja Taina Ylä-Soininmäki kertoo, että monelta vanhemmalta puuttuvat myös sosiaaliset verkostot, joilta voisi pyytää apua.
– Se on aika tavallinen syy uupumukseen. Terveydenhoitajatkin kertovat joidenkin perheiden valitsevan jopa asuinpaikan sen mukaan, että siellä on läheisiä, isovanhempia ja sukulaisia tarvittaessa auttamassa.
Läheisillä on iso merkitys, että huomaa äidin väsymyksen. Sanna Heikkala-Manninen
Sanna Heikkala-Manninen peräänkuuluttaa läheisten vastuuta, koska äidit eivät välttämättä itse ymmärrä hakea apua. Kyse voi olla myös pelosta, että sosiaalitoimen työntekijä tulee ottamaan lapset pois.
– Voi kysyä, miten voit, väsyttääkö sinua ja haluatko mennä nukkumaan. Läheisillä on iso merkitys, että huomaa äidin väsymyksen.
Sanna Heikkala-Manninen on pistänyt merkille, että esimerkiksi Lahden seudulla on paljon myös yksinhuoltajia, joilta puuttuu henkilö, jolle soittaa tiukan paikan edessä.
– Nämä yksinhuoltajat joutuvat pärjäämään yksin. Silloin pitäisi itse huomata pyytää apua. Siinä esimerkiksi Hätäkahvit-ryhmä voi olla paikallaan.
Avun saanti helpottunut
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhepalveluiden osastonhoitaja Taina Ylä-Soininmäen mukaan terveydenhoitajan tehtävä on tunnistaa, minkälaista apua juuri tämä äiti tarvitsee.
– Joillekin apu voi olla sitä, että ohjataan esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun piiriin ja sieltä tulee työntekijä vaikka kerran tai kaksi viikossa auttamaan tai se voi olla unirytmitykseen ohjaamista, jos on pitkään valvonut äiti.
Minulle jäi kuva, että neuvoloista saa apua paremmin kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Sanna Heikkala-Manninen
Sanna Heikkala-Manninen kokee, että avun saaminen on helpottunut. Yksi syy voi olla se, että asioista puhutaan avoimemmin.
– Kyselin Lahden alueen äideiltä asiaa. Minulle jäi kuva, että neuvoloista saa apua paremmin kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten eli tässä on menty vähän eteenpäin. Päättäjät ovat heränneet 2014 tapahtuneista perhetragediosta.
Tällä hetkellä Hätäkahvit Lahti-ryhmässä on yli 450 jäsentä. Heikkala-Mannisen mukaan jäseniä on tullut tasaisesti koko ajan lisää, mutta pyyntöjä ei tule samaan tahtiin kuin vielä pari vuotta sitten, kun ryhmä perustettiin. Nyt ryhmäänpääsypyyntöjä tulee viikoittain. Tapaamisia on monta kertaa kuukaudessa.
– Näitä "hätäkahveja" eli tapaamisia silloin, kun äiti ilmaisee avun tarpeen ja joku rientää auttamaan, on useita kuukaudessa, Heikkala-Manninen sanoo avuntarpeesta Facebook-ryhmässä.
Äitiyden myytti on muuttunut
Myös Taina Ylä-Soininmäen mukaan ongelmat tunnistetaan nyt paremmin, sillä ihmiset uskaltavat puhua asioista enemmän. Tähän on vaikuttanut se, että myytti kaikesta itsenäisesti selviävästä äidistä on muuttunut.
– Minunkin äiti on sanonut, että "kyllä ennen vanhaan piti selvitä". Se on muutos, joka pikku hiljaa murtuu.
Ylä-Soininmäki kehottaa hakemaan mahdollisimman varhain apua.
– On ihan inhimillistä uskaltaa tunnustaa, jos ei ole kunnossa.
Sanna sai hoitajan kotiin Diakoniatyöstä
Heikkala-Manninen sai lopulta apua arkeensa Diakoniatyön kautta hoitajasta, joka on käynyt heidän kotonaan kerran viikossa pari tuntia kerrallaan viime toukokuusta lähtien. Aikaisemmin hän ei saanut apua, koska ei tiennyt sellaisesta mahdollisuudesta.
–Jälkeenpäin sain kuulla, että palvelu on perustettu jo 2010 eli silloin, kun eniten tarvitsin tukea. Siinä tuli hetkellisesti sellainen pieni katkeruuden piikki, että miksei siitä kerrottu silloin, kun apua olisi eniten kaivannut.
Heikkala-Manninen kokee viikon henkireikänä sen, että tulee ihminen, joka ei kysele asioista yhtään mitään. Apua ei tarjottu aikaisemmin.
Olisi helpompi pyytää apua, kun tietää, mitä hakea. Sanna Heikkala-Manninen
– Hän hoitaa lapsia ja minä voin sitten käydä omilla asioillani tai nukkua tai tehdä kotona, mitä huvittaa. Olen useamman kerran pyytänyt apua neuvolasta, mutten sitä silloin saanut. Nyt sitten vihdoin ja viimein sain. Se on minun omaa aikaa, ja siitä tulee arkeen jaksamista.
Heikkala-Manninen toivoo, että jo raskausaikana kerrottaisiin enemmän siitä, mistä apua on saatavilla ja miten uupumuksen oireista selviää.
– Raskausaikana tehdään masennustesti ja sama tehdään synnytyksen jälkeen, mutta se ei kerro yhtään mitään. Testin yhteydessä voisi kertoa erilaisista palveluista, joita on tarjolla. Olisi helpompi pyytää apua, kun tietää, mitä hakea.
Äiti on muutakin
Hyvinvointiyhtymän perhepalveluiden osastonhoitaja Taina Ylä-Soininmäki kertoo, että Lahden seudulla tarjotaan neuvolassa keskusteluapua, ja on myös esimerkiksi erilaisia uniryhmiä, vertaistukiryhmiä ja vapaaehtoistoimintaa. Perhe voi saada esimerkiksi vapaaehtoisen, joka viettää aikaa lapsen kanssa.
Sanna Heikkala-Mannisen mukaan tärkeää olisi myös se, että neuvoloissa osattaisiin enemmän huomioida myös äiti. Olisi hyvä kysyä, miten äidillä itsellään menee.
– Monesti neuvolatädit kysyvät miten teillä menee. Siinä on monikko-liite. Tuntuu henkilökohtaisemmalta, kun äiti on myös oma itsensä. Äiti on muutakin kuin lapsen jatke. Silloin äiditkin osaisivat helpommin avautua väsymyksestä, eikä aina tarvitse itse kertoa, jos tarvitsee apua.