Kun korona puhkesi viime keväänä, Helsingin pörssi syöksyi. Osakkeiden yleistä kehitystä seuraava indeksi putosi muutamassa viikossa noin kolmanneksen.
Piensijoittaja Anna Väisänen, 31, seurasi alamäkeä kannettavalta tietokoneeltaan.
– Näin miten osakekurssit laskivat ja laskivat – ja kun ne olivat laskeneet tarpeeksi, ryhdyin ostamaan. Ajattelin, että hyvin hyvin pitkään aikaan ei tule olemaan tällaista ostopaikkaa, Väisänen sanoo.
– Omat työkuvionikin olivat siinä vaiheessa vähän epävarmoja, mutta laitoin silti kaiken ylimääräisen sijoituksiin.
Väisänen sijoitti indeksirahastoihin ja teki poikkeuksellisesti myös muutaman suoran sijoituksen suomalaisiin pörssiyhtiöihin.
Päätös oli hyvä. Kevään kuluessa kurssit kääntyivät nousuun. Kuten alla oleva kaavio kertoo, Helsingin pörssi on lähes saavuttanut helmikuun huipputasonsa.
– Sijoitukseni olivat kovasti miinuksella, mutta nyt salkku on taas tosi hyvin plussalla, Väisänen sanoo.
"Osta, kun veri virtaa..."
Osakesijoittajilla on eräs vanha sanonta, jota toistellaan aina pörssiromahdusten jälkeen.
"Osta silloin, kun veri virtaa kaduilla."
Legendan mukaan neuvon antoi eräs brittiparoni 1800-luvun alussa. Markkinat olivat Waterloon taistelun aikaan sekasorrossa ja kylmäpäisille sijoittajille aukesi mahdollisuus vaurastumiseen.
Toisten lähteiden mukaan neuvo kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Osta silloin, kun veri virtaa kaduilla – vaikka se olisi omaasi."
Lausahduksen historiallinen alkuperä on kyseenalainen, se voi hyvinkin olla paronin vihamiesten panettelua.
Se on kuitenkin sivuseikka. Neuvo on yhtä kaikki pätevä – kunhan ymmärtää sen kielikuvaksi. Pitkän tähtäimen sijoittaja näkee tilaisuuden, kun muut panikoivat.
Piensijoittajia enemmän kuin koskaan
Anna Väisänen ei suinkaan ole ainoa, joka toteutti sijoittajien vanhaa viisautta.
Pörssisäätiö ja Suomen Osakesäästäjät kysyivät osakekurssien romahduksen jälkeen suomalaisilta sijoittajilta, miten he ovat reagoineet koronakriisiin.
Kolmannes kertoi ostaneensa tavallista enemmän osakkeita. Vain kahdeksan prosenttia 2500 vastaajasta kertoi myyneensä osakkeitaan tavallista enemmän.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mukaan osakkeisiin sijoittaneiden suomalaisten määrä on kasvanut ennätystasolle, lähes 900 000 kotitalouteen.
– Tänä vuonna yli 10 prosenttia. Se on näin alle vuodessa todella iso kasvu, hän sanoo.
– Näyttäisi siltä, että erityisesti maaliskuun koronan aiheuttama osakekurssien lasku hyödynnettiin, ja moni uusi sijoittaja lähti silloin markkinoille mukaan, Lounasmeri sanoo.
Piensijoittajat oppivat läksynsä
Paras hetki ostaa on silloin, kun muut haluavat myydä. Käänteisesti se tarkoittaa, että huonoin hetki on ostaa, kun kaikki muutkin ostavat.
Aina piensijoittajien ajoitus ei ole ollut kohdallaan.
Moni muistaa yhä kuvat Aleksanterinkadulla osakkeita jonottavista mattimeikäläisistä. Vuosituhannen vaihteessa sadat tuhannet suomalaiset ryhtyivät osakesijoittajiksi – vain hetkeä ennen ns. it-kuplan puhkeamista ja teknologiaosakkeiden arvon romahdusta.
Sijoittajien määrän harppaus näkyy hyvin alla olevassa kaaviossa.
Seuraava kasvuharppaus pörssisijoittajien määrässä nähtiin finanssikriisin aikaan. Tällä kertaa suomalaisten ajoitus oli parempi, ja osakkeet ostettiin vasta kriisin puhjettua.
Vastaava ilmiö nähtiin viime keväänä. Moni hyödynsi maaliskuun alussa alkanutta pörssin alamäkeä.
On toki syytä huomata, että osakesäästäjien määrä lähti kasvuun jo vuoden alussa – todennäköisesti uusien osakesäästötilien ansiosta. Tammi–helmikuun sijoitukset eivät ole keskimäärin tuottaneet erityisen hyvin.
Maalis-, huhti- ja toukokuussa pörssisijoittajiksi ryhtyneet kymmenet tuhannet suomalaiset pääsivät kuitenkin hyötymään osakkeiden nopeasta toipumisesta.
Miten käy jatkossa? Pörssikurssit ovat jälleen huipputasolla, mutta tulevaisuus on sumussa.
"Vuosi ei välttämättä ollut niin synkkä kuin pelättiin"
– Kun veri virtaa kadulla… Sijoittajat ovat siihen neuvoon aika hyvin tarttuneet, Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari sanoo.
– Tähän vaikuttaa se, että kriisin nähdään olevan kohtuullisen lyhytaikainen.
Lähiviikkoina suomalaiset pörssiyhtiöt kertovat heinä–syyskuun tuloksensa. Osuuspankissa tulosten odotetaan jäävän keskimäärin 16 prosenttia viime vuodesta.
Se on kuitenkin paremmin kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Ja paremmin kuin mitä pelättiin.
– Meidän arviomme mukaan tulokset kasvavat vain kahdella toimialalla, eli rakentamisessa ja kaupan alalla. Mutta positiivisen sävyisiä uutisia voidaan kuulla muualtakin, Saari sanoo.
Esimerkiksi hissiyhtiö Kone kertoi jo syyskuussa liikevaihdon kehittyvän odotuksia paremmin. Perjantaina metsäyhtiö Metsä-Board ja teollisuuskemikaalien valmistaja Kemira antoivat positiiviset tulosvaroitukset.
– Monen yhtiön kohdalla koko vuosi ei välttämättä näytä niin synkältä kuin on pelätty, Saari sanoo.
Analyytikko seuraa alkavalla tuloskaudella suomalaisten konepajayhtiöiden tilauksia. Alkuvuonna tilauskirjat ovat ohentuneet ja jos sama tahti jatkuu, ensi vuonna myös liikevaihto uhkaa hyytyä.
Eläkesijoittaja: Vuosi 2021 on "pomppuinen"
Nekin suomalaiset, jotka eivät itse pörssistä välitä, ovat pelissä mukana eläkerahojensa kautta.
Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen noin 50 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta lähes puolet on kiinni osakesijoituksissa. Osakkeista vastaava johtaja Annika Ekmanin mukaan markkinoilla on nyt poikkeuksellisen suuria epävarmuustekijöitä.
– Osakkeiden arvostustasot ovat palautuneet maaliskuun pohjilta hyvin nopeasti. Tässä suuri merkitys on ollut globaalilla elvytyksellä, yritysten tukemisella ja alhaisella korkotasolla.
Toisaalta reaalitalous, eli todellisen yritystoiminnan, työn ja kuluttamisen maailma, ei ole Ekmanin mukaan elpynyt yhtä nopeasti.
– Investointipäätöksiä lykätään, kun näkymä on sumuinen. Työttömyyskehitys ja kuluttajan ostovoimakehitys huolettaa.
OP:n Saaren ja Ilmarisen Ekmanin mukaan Yhdysvaltojen presidentinvaalit sekä mahdolliset uudet koronarajoitukset tuovat epävarmuutta.
– Itse taudin kanssa on opittu elämään, mutta jos hyvin mittavia sulkutoimia aloitetaan, se heijastuu pörssiin, Saari sanoo.
Ekmanin mukaan ensi vuodesta tulee sijoitusmielessä ”pomppuinen”, kun koronasta, rokotteen kehittämisestä ja USA:n poliittisesta agendasta saadaan tipoittain tietoja.
– Toisaalta toimialojen näkymissä on suuria eroja. Se tarjoaa mahdollisuuksia aktiiviselle sijoittajalle vuonna 2021.
Erityisen mielenkiintoisessa tilanteessa ovat Ekmanin mukaan teknologia-ala sekä ne toimialat, joiden tuloskehitys riippuu ihmisten kyvystä ja halusta liikkua.
Koronasta saivat pahiten siipeensä yritykset, joiden liiketoiminta liittyy esimerkiksi liikenteeseen, majoitukseen, ravintoloihin tai vapaa-ajan aktiviteetteihin. Noilla aloilla – vanhaa sijoittajien viisautta mukaillen – veri virtaa yhä kaduilla.
– Näillä sektoreilla on nyt paljon mahdollisuuksia pitkäaikaiselle sijoittajalle, Ekman sanoo.
Jälkeenpäin on ehkä helppoa nähdä, miksi juuri tiettyä lentoyhtiötä tai hotellijättiä olisi pitänyt ostaa alhaiseen hintaan syksyllä 2020. Juuri nyt ne ovat kuitenkin yrityksiä, joissa myös konkurssin tai taloudellisten ongelmien mahdollisuus on suuri.
Unelma taloudellisesta vapaudesta
Entä jos korona pakottaa valtiot jälleen massiivisiin talouden sulkutoimiin?
Entä jos Yhdysvaltain presidentin vaaleja seuraa sekasorto?
Entä jos työttömyyden nousu vie kuluttajien ostohalut?
Entä jos kurssit syöksyvät jälleen?
Piensijoittaja Anna Väisänen ei menetä yöuniaan vaan jatkaa sijoittamista.
Hän työskentelee tv-tuotantoyhtiössä tuotantopäällikkönä ja sijoittaa kuukausittain pienen summan indeksirahastoihin. Samalla hän unelmoi taloudellisesta vapaudesta ja mahdollisuudesta matkustella ilman, että työ sitoisi välttämättä johonkin tiettyyn paikkaan.
Kyseessä on pitkän tähtäimen suunnitelma.
– Riskinsietokykyni on aika korkea, koska sijoitushorisonttini on pitkä, Väisänen sanoo.
– Myyminen on ihan viimeinen oljenkorsi – jos omassa elämässä tulisi joku suuri taloudellinen alamäki. Tavoite on, että pidän rahani kiinni vähintään seuraavat 20 vuotta.
Vuosien mittainen sijoitussuunnitelma ja riittävä hajautus. Se on hyvä suositus kenelle tahansa.
Todennäköisesti vielä paljon parempi kuin 1800-luvulla eläneen paronin pohdinta pörssipaniikin hyödyntämisestä.