Suurin osa oppositiopuolueista pitää ravintoloita koskevia koronarajoituksia liian tiukkoina, selviää Ylen kyselystä kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajille.
Suurimpana ongelmana nähdään erityyppisten ravintoloiden kohtelu samalla tavalla. Rajoitukset osuvat niin ruokaravintoloihin kuin enemmän koronariskin takia esillä olleisiin yökerhoihinkin.
Maskipakkoon ja valmiuslakiin palaamiseen eduskuntaryhmissä suhtaudutaan kielteisesti. Maskien käyttöä eduskuntaryhmät pyrkisivät edistämään velvoittavan lainsäädännön sijaan suosituksilla.
Ylen kysymyksiä ryhmänjohtajille käydään tarkemmin läpi alla:
1) Ovatko ravintoloiden koronarajoitukset oikein mitoitettuja?
Koronarajoitukset ovat kohdelleet ravintola-alaa kovalla kädellä.
Sunnuntaina kuuden maakunnan alueella astui voimaan lisätiukennuksia, jotka pakottavat ravintolat lopettamaan anniskelun jo kello 22 ja sulkemaan tuntia myöhemmin. Lisäksi asiakkaita saa olla vain puolet tavanomaisesta asiakasmäärästä.
Ravintoloiden koronarajoitukset jakavat hallitusta ja oppositiota. Oppositiosta perussuomalaiset, kokoomus sekä Harry Harkimon ja Ano Turtiaisen yhden miehen eduskuntaryhmät arvostelevat rajoituksia liian koviksi ja väärin kohdennetuiksi.
Perussuomalaisten ryhmänjohtajan Ville Tavion mielestä ravintola-alaan tulisi luottaa. Hänen mukaansa etäisyys ja hygieniasäännöt olisivat riittäneet.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkänen arvostelee rajoituksia liian kaavamaisiksi. Hänen mielestään olisi löydettävä keinot kohdentaa erilaisia rajoitteita ravintolatyypin mukaan.
– Yökerhoista levinneet tartunnat eivät ole syy pakottaa sulkemaan kaikkia ravintoloita. Rekkakuskin täytyy saada huoltoasemalta sämpylä yöpalaksi jatkossakin. Sillä ei ole mitään tekemistä koronabileiden kanssa, Mykkänen kirjoittaa vastauksessaan.
Oppositiopuolue kristillisdemokraattien eduskuntaryhmälle ravintolarajoitukset itsessään käyvät, mutta ryhmänjohtaja Päivi Räsänen on Mykkäsen tavoin huolissaan yötyötä tekevien ruokailusta.
– Jatkossa lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että erityyppisiä ravintoloita voitaisiin kohdella tarpeen vaatimalla tavalla. Huoltoaseman alkoholiton hampurilaisravintola ei ole yökerho, mutta lainsäädäntömme ei näitä erottele, Räsänen vastaa.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pitävät ravintolarajoituksia perusteltuina, mutta myös niiden joukossa tunnistetaan erityyppisten ravintoloiden lainsäädännölle aiheuttamat ongelmat.
– Lainsäädäntö ei tunnista riittävästi erilaisia ravintolatyyppejä. Olisi tietenkin toivottavaa, jos voitaisiin tehdä erityyppisiä rajoituksia erityyppisiin ravintoloihin. Esimerkiksi ruokaravintoloissa voisi olla enemmän asiakaspaikkoja, vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Paavo Arhinmäki arvioi.
Arhinmäen mielestä rajoituksista suoraan kärsineille ravintola- ja tapahtuma-alalle pitäisi myös ohjata räätälöityä tukea.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien vastauksissa painotetaan, että tautitilanteen pahentuessa ravintolarajoitukset ovat perusteltuja.
– Tartunnan jäljityksessä saatujen tietojen ja ulkomaisten esimerkkien perusteella on selvää, että erityisesti ilta-aikaan tapahtuvassa ravintolatoiminnassa on kohonnut tartuntariski. Toteutettu aukioloajan rajaus kohdentuu juuri tähän toimintaa, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kirjoittaa vastauksessaan.
Vihreiden eduskuntaryhmää johtavan Jenni Pitkon mukaan toimien oikeaa mitoitusta on tarkkailtava koko ajan.
– Ravintolat ovat olleet yksi merkittävä tartuntatapausten lähde, jolloin niiden tarkastelu on perusteltua, Pitko kirjoittaa.
2. Pitäisikö valmiuslaki ottaa uudelleen käyttöön?
Keväällä käytössä olleen valmiuslain palauttamiseen eduskuntaryhmien puheenjohtajat suhtautuvat lähtökohtaisesti kielteisesti.
Ainoastaan keskustan eduskuntaryhmä kieltäytyy vastaamasta kysymykseen. Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen perustelee kieltäytymistään sillä, että keskusta ei pidä yksittäisillä toimilla spekuloimista vastuullisena, erityisesti kun kyseessä on valmiuslain tyyppinen turvallisuusasia.
– Tällaisia asioita ei valitettavasti voi hoitaa huutoäänestyksellä rasti ruutuun, Kurvinen perustelee Ylelle lähettämässään sähköpostissa.
Kurvisen perustelu on erikoinen. Kyselyn tarkoituksena on valaista eduskuntaryhmien kantoja yleisölle. Valmiuslain painavuus ei vähennä julkisen keskustelun tarvetta siitä, mitä äänestäjien eduskuntaan valitsemat vallankäyttäjät aiheesta ajattelevat.
Valmiuslain käyttöönotto on poikkeuksellisen järeä toimi, jonka tuleekin olla korkean kynnyksen takana. Ryhmänjohtajat korostavat, että eduskunnassa on keväästä lähtien tehty töitä sen eteen, että normaalilainsäädäntö mahdollistaisi vaadittavat rajoitustoimet.
– Tavoitteena ja lähtökohtana pitää olla, että normaali lainsäädäntö riittää. Valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön vain, mikäli se on aivan välttämätöntä ja epidemiaa ei pystytä hillitsemään normaalin lainsäädännön turvin, ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kirjoittaa vastauksessaan.
Valmiuslaki on monissa muissakin vastauksissa epätoivottu, mutta ei myöskään täysin poissuljettu vaihtoehto.
– Olennaista on, että reagoimme ajoissa, ja näin vältämme kaikkein voimakkaimmat rajoitustoimet. Mikäli tautitilanne pahenee ja nämä toimet eivät riitä, ei valmiuslain käyttöönottoa voi sulkea kokonaan pois työkalupakista, SDP:n Lindtman kirjoittaa.
– Tässä tilanteessa ei tarvita valmiuslakia, vaan pärjätään tartuntatautilain ja muiden normaaliolojen lakien pykälillä. Mutta toki pitää olla varauma valmiuslainkin käyttöön, kristillisdemokraattien Räsänen arvioi.
Myöskään kokoomuksen Mykkäsen mielestä valmiuslakien käyttöönotto ei ole tässä tilanteessa järkevää. Hän muistuttaa myös siitä, että suurin osa keväälläkin tehdyistä toimista olisivat olleet mahdollisia normaalilainsäädännön puitteissa.
– Mielikuvista poiketen pääosa toimista Uudenmaan sulkua, terveydenhuollon toimintakykyä turvaavia toimia ja koulujen lähiopetuksesta luopumista lukuun ottamatta oli mahdollista tehdä ilman valmiuslain valtuuksia.
Eduskuntaryhmät ovat vastaamatta jättänyttä keskustaa lukuun ottamatta yksimielisiä siitä, että maakuntien välistä liikkumista ei ole tarpeen rajoittaa. Liikkumisvapauteen puuttuva järeä toimi tarkoittaisi sitä, että valmiuslaki olisi otettava jälleen käyttöön.
Hallituksen on tarkoitus antaa tällä viikolla vahvemmat suositukset kaikille alueille siitä, miten epidemian vaiheissa tulisi toimia koronarajoitusten suhteen.
3. Pitäisikö kasvomaskin käyttöön velvoittaa tarvittaessa rangaistuksen uhalla?
Maskipakko epäilyttää suurta osaa eduskuntaryhmistä. Vastaajista ainoastaan nyt-liikkeen Harry Harkimo on yksiselitteisesti kasvomaskivelvoitteen kannalla.
– Maskin käyttö pitää tehdä pakolliseksi, koska niitä ei käytetä tällä hetkellä, Harkimo kirjoittaa vastauksessaan.
Muut eduskuntaryhmät pitävät vahvoja maskisuosituksia ja tiedotusta lakiin kirjattua maskipakkoa parempana vaihtoehtona. Lainsäädännöllisesti maskipakon säätäminen olisi hankalaa ja se myös vaatisi ilmaisten maskien tarjoamista kaikille, vastauksissa huomautetaan.
Kokoomuksen Mykkänen vaatii, että liikennevälineissä ja muissa palvelutilanteissa edellytettäisiin maskin käyttöä nykyistä painokkaammin.
– Ei voi olla niin, että esimerkiksi junissa maskin käyttö velvoitettaisiin vain extra-luokan vaunuihin, kuten nyt suunnitellaan. Myös pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on voitava edellyttää maskin käyttöä. Nyt on liikaa vapaamatkustajia viemässä terää vastuullisen enemmistön toimilta, Mykkänen kirjoittaa.
Vihreiden Jenni Pitkon mukaan maskin käyttöä voidaan edistää julkisissa tiloissa ilman pakkoa. Hänen mukaansa maskeja myös kannattaisi jakaa asiakkaille esimerkiksi julkisessa liikenteessä.
Pitko kuitenkin pitää velvoittavaa lainsäädäntöä mahdollisena vaihtoehtona, mikäli muut keinot eivät tepsi.
– Pakon osalta täytyy edetä harkiten. Moni asia, esimerkiksi terveydelliset syyt, voivat mutkistaa maskin käyttöä yksilöillä. Jos näyttää siltä, että käyttö ei vakiinnu, voitaisiin tehdä tarvittaessa myös velvoittavaa lainsäädäntöä.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän Anders Adlercreutz mainitsee vastauksessaan, että maskien käyttö on yleistynyt jo käyttöön otetuilla suosituksilla.
– Maskien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime päivien aikana. Esimerkiksi ravintoloiden ja kauppojen on mahdollista asettaa omia tiukempia suosituksia kasvomaskien käytöstä, Adlercreutz kirjoittaa.
Viime viikolla kaupan ala antoi vahvan suosituksen kasvomaskien käytöstä ruokakaupoissa suuressa osassa Suomea.
Oppositiopuolueet ovat arvostelleet hallitusta sekavasta viestinnällä kasvomaskien hyötyjä koskien. Viime viikon perjantaina kokoomus esitti epäluottamuslausetta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) aiheeseen liittyen.
Ministeri Kiurun luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.
Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 13.10. klo 23.
Lisää aiheesta:
Ravintolarajoitukset voimaan sunnuntaina – rajoitukset saavat ihmisiltä ymmärrystä