Kiinteistövero on kunnalle vähän kuin arvonlisävero valtiolle. Sitä kertyy varmasti ja ennustettavasti, ja onpa veron korottaminenkin kohtuullisen helppoa valtion suomissa rajoissa.
Tai sitten ei, sillä kiinteistöveron prosentista päätetään kuntien valtuustoissa. Päätös on siis sekä taloudellinen että poliittinen.
Valmistelu on parhaillaan käynnissä kunnissa ja kunnanvaltuustojen hankala tehtävä on miettiä, kuinka paljon vaiko ollenkaan, uskaltaisi kiinteistöverolla haravoida lisää rahaa kunnan kassaan.
– Kyllä sitä joka vuosi mietitään. Juuri nyt menemme yllättävän hyvässä tunnelmassa. Viime vuonna pääsimme plussalle ja tämäkin vuosi näyttää aika hyvää ennustetta loppuvuodelle. En usko, että Askolassa on mitään kovin suuria korotuspaineita, valtuuston puheenjohtaja (kesk.) Sanna Kurki sanoo.
Viimeksi Askola on kiristänyt kiinteistöverotustaan vuonna 2017, joten useita vuosia tässä noin viiden tuhannen asukkaan kunnassa Uudellamaalla on kyetty pitämään kiinteistövero kurissa.
Verotus on kiristynyt vuosi vuodelta
Monessa muussa Manner-Suomen kunnassa kiinteistöveroja on jouduttu rukkaamaan taajempaan, vaikka ei välttämättä yhtä paljon.
Keskimäärin kunnat ovat korottaneet kiinteistöverojaan noin kolmanneksella vuoden 2010 ja 2020 välillä. Keskimääräinen muutos johtaa vähän harhaan, sillä kuntakohtaiset erot ovat suuria, mikä ilmenee oheisesta kartasta.
Lisäksi on otettava huomioon, että prosentuaalinen kasvu ei kerro sitä, kuinka korkea on kiinteistöveroprosentti kussakin kunnassa. Suurin suhteellinen korottaja ei välttämättä ole kovin verottaja.
Kasvu kuitenkin kertoo sen, että kunta on päättänyt kerätä lisää tuloja nostamalla verotasoa enemmän tai vähemmän tuntuvasti.
Kiinteistövero tilittyy suoraan kunnalle. Valtio määrittää veroprosenteille ylärajan, jota ei saa ylittää.
Karttaan valittu vakituisen asunnon vero kohdistuu nimensä mukaisesti asuntoon, jossa verovelvollinen asuu, siis esimerkiksi omakotitaloon. Yleisellä kiinteistöverolla verotetaan taas muun muassa omakotitalojen maapohjaa eli tonttia.
Muutamissa kunnissa vakituisen asunnon veroprosentti on vähintään kaksinkertaistunut, mutta on jokunen kunta onnistunut myös alentamaan veroprosenttejaan.
Maapohjaan kohdistuvaa yleistä veroa on kiristetty niin ikään keskimäärin noin kolmanneksella. Suhteellisessa vertailussa Kyyjärvi on ainoa kunta, joka löytyy molemmista listoista veroa eniten kiristäneistä kunnista.
Kunnat keräävät kiinteistöveroja myös vapaa-ajan asunnoista ja rakentamattomista tonteista. Niiden verotus on tuntuvasti yleistä ja vakituiseen asuntoon kohdistuvaa veroa kireämpää.
Ensimmäinen työkalu
Valtio on hiljattain nostanut kiinteistöverojen prosenttirajoja, mutta aivan tappiin verotustaan ei ole kiristänyt yksikään kunta.
Koronaviruksen aiheuttama talousahdinko voi olla nyt se tekijä, joka laittaa kuntien valtuustot totisen paikan eteen.
– On viitteitä, että veronkorotuksiinkin turvaudutaan, vaikka valtion tukipaketti kunnille poisti jonkin verran paineita korottaa veroja. Kiinteistövero on taloustieteilijöiden näkökulmasta hyvä verotusmuoto kunnille, koska se ei ole alttiina isoille vaihteluille, Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell sanoo.
Kiinteistöveroa maksavien etujärjestössä, Omakotiliitossa korotuksista ei nähdä ainoastaan viitteitä.
– Korotuksia on luvassa ensi vuodelle. Ne ovat nyt suurten kuntien työkalupakissa päällimmäisenä, toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas tokaisee.
Pienituloiselle iso rasite
Kuntien prosenttikorotukset ovat kuitenkin vain osa kiinteistön omistajan verorasituksen kasvusta.
Verottajan tekemät tarkistukset kiinteistöjen verotusarvoihin ovat saattaneet nostaa kiinteistöveroja selvästi enemmän kuin kunnan tekemä prosenttitarkistus.
Kiristys tuntuu etenkin pienituloisten taloudessa, sillä kiinteistövero ei riipu tulotasosta millään tavalla.
– Korotukset alkavat tuntua, koska se [raha] on pois kaikesta muusta. Pitää myös muistaa, että omakotitaloissa asuu kaikentuloisia ja -ikäisiä ihmisiä. Asukkaissa on niitä, joille kiinteistöveron vaikutus ihan oikeasti todella suuri, Tähtikunnas sanoo.
Omakotiliitto perääkin verotusarvojen päivittämiseen kohtuutta.
– Esimerkiksi muuttotappioalueilla tontin arvo on aika lailla pieni verrattuna kasvaviin kaupunkikeskuksiin. Pääkaupunkiseudulla, Turussa tai Tampereella tonttien arvot ovat aivan toiset kuin maaseudulla, Tähtikunnas sanoo.
Toisaalta verotusarvojen päivittämisellä on toinenkin puolensa äyriä. Askolassa verottajan tarkistukset ovat vielä tekemättä, toisin on naapurikunnassa.
– Me olemme joutuneet jonkin verran nostamaan kiinteistöverojen prosentteja, koska meille ei kerry kiinteistöverosta tuottoa samassa suhteessa kuin esimerkiksi naapurikunnassa Pornaisissa, valtuuston puheenjohtaja Sanna Kurki sanoo.
Lakiuudistus käynnissä
Kiinteistöverotusta ollaan parhaillaan uudistamassa. Tarkoituksena on alentaa kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja, koska kiinteistöjen verotusarvoja on nostettu.
Keskimäärin kunnat keräävät kiinteistöveroilla noin kahdeksan prosenttia tuloistaan. Kuntakohtainen vaihtelu on kuitenkin hyvin suuri.
Esimerkiksi voimalaitoskunnissa kiinteistöveron tuotto on huomattavan iso, koska voimalaitoskiinteistöjä verotetaan yleistä tasoa selvästi kovemmin.
Korjaus 19.10.2020 klo 12:25 Korjattu karttagrafiikan virheelliset värkikorostukset.