Meksikolaisravintola Casa Sanchez on lauantai-iltana täynnä. Mariachi-orkesteri esittää balladeja viulisti-laulaja Adrian Vacan johdolla.
Koronarajoitukset ovat Los Angelesissa tiukat. Orkesterin ja katetulla terassilla ruokailevien asiakkaiden välissä on pleksilasi. Henkilökunnalla on maskin lisäksi kasvosuojus. Asiakkaat saavat ottaa maskin pois vain pöydässä, esiintyjillä on maski mahdollisuuksien mukaan.
Adrian Vaca ei pidä turvatoimia liioitteluna.
– Menetin koronalle iäkkään setäni ja kaksi alle 40-vuotiasta ystävääni, Vaca kertoo orkesterin tauolla.
Hän sanoo, ettei yllättynyt, kun presidentti Donald Trump sai koronatartunnan lokakuun alussa.
– Edes hänen vaalitapahtumissaan ei pidetä maskeja, ja kaikki ovat kuin sillit suolassa. Hänen sairastumisensa oli osoitus karmasta.
Vacan mielestä Trumpin olisi pitänyt kuunnella asiantuntijoita. Hän ei salaa sitä, että aikoo äänestää marraskuun vaaleissa demokraattien Joe Bidenia.
Niin aikoo muukin latinotaustainen Yhdysvalloissa.
Latinojen ääni painaa vaa'ankieliosavaltioissa
Latinoäänestäjät ovat Pew-tutkimuskeskuksen mukaan suurin presidentinvaaleissa äänestävä etninen vähemmistö. Latinoja on 32 miljoonaa eli hieman yli 13 prosenttia äänioikeutetuista.
Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin muuttaneiden siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä äänet saattavat olla ratkaisevia vaa'ankieliosavaltioissa, jotka ovat viimeisten gallupien valossa kääntyneet Joe Bidenin suuntaan.
Näihin suuren latinoväestön osavaltioihin kuuluvat Florida, Arizona ja Texas.
Latinoäänestäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä, muistuttaa Loyola Marymount -yliopiston valtiotieteen ja latinotutkimuksen professori Fernando J. Guerra. Poliittiseen kantaan vaikuttavat muun muassa sosioekonominen tausta, sukupuoli, ikä ja sukujuuret.
Uskonnon merkitys on aiempaa pienempi.
Äänestyspäätös usein viime tipassa
Kaliforniassa latinoäänestäjät ovat pääosin liberaaleja demokraatteja. Texasissa latinot ovat konservatiivisempia, mutta vahvasti suuntautuneita demokraatteihin. Ensi kertaa äänestävistä texasilaisnuorista kolmasosa on latinoja, ja heidän valintansa voi ratkaista voittajan.
Floridassa tilanne on tasaväkinen suuren kuubalaistaustaisen väestön takia.
– He äänestävät republikaaneja vahvan antikommunistisen kantansa takia. Samoin tekevät vasemmistodiktatuureja Nicaraguasta ja Venezuelasta paenneet siirtolaiset, Guerra selittää Ylelle.
Floridan suurimman latinoryhmän muodostavat kuitenkin mantereelle muuttaneet puertoricolaiset. Se on vienyt osavaltiota demokraattien suuntaan.
Äänestyspäätöksensä latinot tekevät usein viime tipassa.
– Mitä lähempänä vaalipäivää latinot tekevät päätöksen, sitä varmemmin he valitsevat demokraattiehdokkaan, professori Guerra sanoo.
Kohti amerikkalaista unelmaa
Latinoäänestäjille yhteistä on talouden korostuminen vaaliteemana. Se menee jopa Meksikon rajamuurin ja maahanmuuton ohi.
– Arkielämän haasteet Yhdysvalloissa ovat latinoille tärkeimpiä. Se, miten taloustilanne vaikuttaa heidän ja perheensä elinkustannuksiin ja koulutukseen, Guerra sanoo.
Myös Sandra Vasquezin huolet liittyvät toimeentuloon. Vasquez työskentelee johtoryhmän assistenttina syöpätutkimusyksikössä UCLA-yliopistossa. Hän puurtaa kymmentuntisia päiviä.
– Näissä vaaleissa sekä oma että lasteni tulevaisuus ovat vaakalaudalla. Tilanne oli sama neljä vuotta sitten. Uskoin Trumpia, kun hän sanoi tekevänsä Amerikasta jälleen mahtavan, Vasquez kertoo kotonaan Culver Cityssä.
Vasquez kaipaa takaisin aikaan, jolloin autoteollisuus kukoisti, työllisyystilanne oli hyvä ja pysyvästä työpaikasta saattoi jäädä eläkkeelle hyvän sairausvakuutuksen ja muiden etujen turvin.
– Se oli 1950–60-lukujen Amerikkaa, jota ei ole enää olemassa, Vasquez harmittelee.
Vasquezin yliopistossa opiskeleva poika muutti äidin toivomuksesta perheen asuinrakennukseksi muutettuun autotalliin. Äiti haluaa poikansa säästävän rahaa, jotta tämä voi myöhemmin ostaa asunnon.
Monet latinot kokevat kuuluvansa edelleen alempaan yhteiskuntaluokkaan, mutta yrittäjähenki, ylpeys ja halu pärjätä omillaan on kova. Heitä viehättää republikaanipuolueen ajatus siitä, että kuka tahansa voi menestyä kovan työn avulla.
Sandra Vasquez on aina äänestänyt republikaaniehdokasta presidentinvaaleissa. Hän sanoo kavahtavansa verovaroin kustannettuja palveluita.
– Ei voi aina saada kaikkea, mitä naapurilla on. Menestyksen eteen on tehtävä töitä. Se on ansaittava, Vasquez sanoo.
Siirtolaispolitiikka jakaa mielipiteitä
Vasquez suhtautuu kielteisesti rajan laittomasti ylittäviin siirtolaisiin. Hänen vanhempansa tulivat maahan laillisesti Hondurasista 1960-luvulla.
– Tyttäreni opiskeli yliopistossa kahdeksan vuotta, koska kävi töissä ja maksoi itse opiskelunsa. Tämän takia minun on vaikea suhtautua empaattisesti lapsena laittomasti maahan tuotuihin siirtolaisiin, jotka saavat ilmaisen koulutuksen ja silti vaativat lisää, Vasquez sanoo.
Mariachi-orkesterin viulisti Adrian Vaca taas kaipaa siirtolaispolitiikkaan inhimillistä otetta. Vaca on syntynyt Los Angelesissa, mutta hänen vanhempansa muuttivat Yhdysvaltoihin Meksikosta.
– Maahanmuuttolaki kaipaa uudistamista, mutta lain pitää olla oikeudenmukainen ja myötätuntoinen. Olemme siirtolaisten maa. Se tekee Yhdysvalloista niin monimuotoisen ja uniikin, Vaca sanoo.
Vaca kertoo tulleensa iän ja perheen perustamisen myötä aiempaa konservatiivisemmaksi. Hän ei silti voisi kuvitella äänestävänsä Trumpia, joka edellisessä vaalikampanjassaan kutsui meksikolaisia raiskaajiksi ja murhaajiksi.
Vacan mielestä presidentin on herätettävä kunnioitusta. Presidentillä pitää riittää myötätuntoa kaikille, ja hänen on pidettävä jokaisen kansalaisen hyvinvointi mielessään.
– Tämän takia äänestän Bidenia, Vaca sanoo.
Hän on toiveikas varapresidenttiehdokas Kamala Harrisin suhteen. Älykkään ja kyvykkään naisen on aika päästä valtaan, Vaca ajattelee.
– En usko, että olisimme yhtä pahassa liemessä kotimaassa ja ulkomailla, jos meillä olisi naisjohtaja.