Vantaan peruskoulut ovat jo hyvässä vauhdissa, kun uusi opetussuunnitelma tulee syksyllä voimaan. Opetussuunnitelma painottaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä kaikessa opetuksessa. Lapsille aletaan jo alaluokilla opettaa esimerkiksi koodausta.
Vantaalaisen Martinlaakson koulun äidinkielen opettajan Janne Saarisen mielestä digiopetuksen korostaminen ei ole turhaa.
– Eivät diginatiivit osaa kaikkea itsestään. Täytyy heille perustaidot opettaa, Janne Saarinen sanoo.
Koko maassa koulujen väliset erot ovat valtavat. Monissa kouluissa ei ole riittävästi laitteita eivätkä opettajien digitaidot riitä.
– Kun ensi syksynä uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan, tilanne ei missään nimessä perusopetuksessa ole sellainen, että siihen oltaisiin valmiita, erityisasiantuntija Jaakko Salo opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:sta sanoo.
Koulujen digiloikka on myös osa hallituksen kärkihanketta. Kevään aikana on tarkoitus täsmentää, mihin rahaa käytetään. Tavoitteena on saada mukaan nekin koulut, joissa digitaalisuutta ei vielä käytetä opetuksessa juuri lainkaan.
Vantaalla "verkkopedot" auttavat muita opettajia
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n tammikuisen selvityksen mukaan kolmannes perusopetuksen oppilaista käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelussaan vain kerran kuukaudessa tai harvemmin. Tavoitteena on kuitenkin, että digitaalisuus olisi jatkossa mukana kaikessa opetuksessa.
Vantaalla on keksitty toimivia malleja, jotka on viety jokaiseen peruskouluun.
Kaikki Vantaan koulut saavat tukea niin sanotuilta verkkopedoilta. Nämä kuusitoista alueellista verkkopedagogia kiertävät muilla kouluilla oman opettajantyönsä ohessa. Yksi heistä on Martinlaakson koulun äidinkielen opettaja Janne Saarinen.
– Me jalkaudumme yhtenä päivänä viikossa aina tietylle koululle ja olemme siellä tukena. Voisi meitä olla enemmänkin, mutta tällä pärjätään, Janne Saarinen sanoo.
Verkkopedot auttavat muita vantaalaisopettajia, kun nämä ottavat käyttöön esimerkiksi uusia laitteita tai ohjelmia. He toimivat myös apuopettajina ja antavat täsmäkoulutusta. Verkkopetojen toiminta maksaa Vantaalle kuukaudessa yhteensä noin 14 000 euroa.
Guruoppilaat neuvovat opettajiakin
Kaikissa Vantaan peruskouluissa aloitetaan tämän kouluvuoden aikana myös Guru Café. Sekä opettajia että oppilaita on koulutettu guruiksi, jotka puolestaan jakavat digitaitojaan muille oppilaille ja opettajille. Martinlaakson koulun Guru Caféssa suunniteltiin avaimenperiä, joita printattiin 3D-tulostimella.
– Olen tekemässä avaimenperää kaverilleni. Siihen tulee hänen nimensä ja mikrofoni. Hän pyysi, että se olisi pinkki ja teksti olisi kultainen, neljäsluokkalainen Mayaliis Nerg kuvailee.
9-luokkalaisella guruoppilaalla Sami Poriolla on kaverinsa kanssa vielä haastavampi suunnitelma.
– Teemme auton, jota pystyy ohjaamaan kännykällä. Siitä tulee noin 20 cm pitkä ja 10 cm leveä, Sami Porio kertoo.
Gurukahvilat on pystytetty vantaalaiskoulujen tiloihin, Martinlaaksossa koulun kirjastoon. Vantaan kaupungin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahaa toiminnan käynnistämiseen on annettu yhteensä noin 300 000 euroa. Koulu voi toteuttaa Guru Cafén kerhona, neuvontapisteenä, välituntitoimintana tai miten haluaa.
OAJ: Opettajien saatava lisää koulutusta
OAJ:n ratkaisu siihen, että kaikki koulut saataisiin mukaan digiloikkaan, on ennen kaikkea opettajien kouluttaminen.
– Niin opettajien peruskoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessa pitää ihan keskeisenä sisältönä olla tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Ei vain teknisiä asioita, niin kuin ohjelmistoja ja laitteita, vaan miten sitä hyödynnetään oppimisessa ja opetuksessa, erityisasiantuntija Jaakko Salo OAJ:sta sanoo.
Tavallinen tilanne on edelleen, että kouluilla on yksi perinteinen tietokoneluokka, jota kukin luokka pääsee käyttämään vaikkapa kerran viikossa.
Toisessa ääripäässä ovat esimerkiksi vantaalaisen Veromäen koulun neljäsluokkalaiset. Heille hankittiin viime syksynä henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet. 70 koneesta maksettiin 15 300 euroa ilman arvonlisäveroa, mikä otetaan luokkien muista kuluista.
– Hinta on hyvin maltillinen. Me pystymme kattamaan sen niin, että säästämme lähinnä painetuista oppimateriaaleista. Kolmen vuoden aikana saamme ihan heittämällä sen laitteen hinnan takaisin, Veromäen koulun opettaja Markus Humaloja kertoo.
Monen koulun laitteet vaativat päivitystä. Lisäapua voisivat OAJ:n Jaakko Salon mielestä tuoda oppilaiden omat välineet.
– Ensiapuna auttaa, että hyödynnetään niitä laitteita, joita oppijoilla itsellään on.
Koulujen digivalmiudet ovat kirjavat, mutta yksi asia on jo Salon mukaan kunnossa.
– Opettajien asenne on huikea. He asennoituvat digitalisaatioon myönteisesti.