Hyönteisten syöminen on yksi ratkaisu kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseen. Suomen hyönteiskasvattamot löytyvät etelästä ja Pohjanmaalta, mutta Itä-Suomessakin on kiinnostusta hyönteistalouteen.
Joensuulainen maatalousyrittäjä Hermanni Nieminen on kokeillut kenttäsirkkojen kasvattamista ja on mukana Kasvu Open -sparrauksessa. Vaikka Niemisellä oli itsellään visio siitä, että hyönteisten kasvattaminen ihmisruuaksi voisi olla tulevaisuuden maataloutta, alan kova kasvu on ollut miellyttävä yllätys.
– Jo nyt voisin myydä 100 kiloa sirkkoja viikossa Ranskaan, hän kertoo.
Niittykummun tilallaan Nieminen aikoo vaihtaa kenttäsirkat tänä keväänä kotisirkoiksi. Näin siksi, koska on todennäköisempää, että ne hyväksytään, kun ensi vuonna hyönteisten kasvattaminen ihmisravinnoksi pitäisi olla sallittua myös Suomessa. Silloin astuu voimaan EU:n uuselintarvikeasetus.
Monenlaista pöhinää
Alankomaat, Iso-Britannia, Belgia ja Ranska ovat jo hyväksyneet hyönteisproteiinin. Ja Aasiassa ja Afrikassa hyönteisten syöminen on tavanomaista.
– Hollannissa saa jo vaikkapa einespitsaa, jossa on hyönteisjauhoa ja monenlaisia hyönteisiä myydään siellä ihan sellaisenaan ihmisruuaksi, kertoo Nieminen.
Miehet ovat ennakkoluulottomimpia. Hermanni Nieminen
Luonnonvarakeskus Lukella on käynnissä useita tutkimushankkeita hyönteisproteiiniin liittyen.
Myös kotimaiset suuret lihatalot ovat mukana edistämässä hyönteistaloutta, sillä ötököistä saa rehua. Hyönteistaloutta edistämään on perustettu myös akateeminen yhdistys.
Suomi on Pohjoismaiden edelläkävijä
Suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi ruotsalaisia myönteisemmin hyönteisravintoon, kertoo Turun yliopiston tekemä tutkimus. Suomalaiset syövät jo sirkkoja, vaikka elintarvikkeena niitä ei saa kuluttajille myydä. Kaupan on sirkkamysliä "keittiösomisteen" nimellä.
– Miehet ovat ennakkoluulottomimpia ja haluavat muutenkin kokeilla kaikenlaisia makuja, kertoo Nieminen.
Paitsi, että halutaan kokeilla uudenlaisia makuja, sirkan syöminen säästää ilmastoa. Hyönteisten kasvattaminen syötäväksi proteiiniksi vie vettä ja rehua vain murto-osan lihaan verrattuna. Ravintokin voisi olla niin sanottuja sivuvirtoja eli kasviperäistä jätettä.
Kasvattaja pääsee helpolla alkuun, sillä Suomessa myydään valmiita aloituspaketteja.
Sirkka auttaa ilmastoa
Eläinkaupasta ensimmäiset kenttäsirkat ostanut Hermanni Nieminen uskoo vankasti hyönteistalouteen ja nuoren polven tekevän väistämättömän muutoksen, koska maapallo ei elätä muuten kasvavaa väestöään.
Ilmastokokki Jussi Vinni Espoosta on Niemisen kanssa samoilla linjoilla. Hyönteisten syöminen tulee, vaikka asenteissa on vielä tekemistä.
– Se on pakko, jos aiomme elää täällä.
Hyönteisruuan ei pidä näyttää inhalta
Jussi Vinni vieraili Kiteellä Nuorkauppakamarin vieraana ja kertoi millä itäsuomalaiset saadaan syömään sirkkaa.
– Hyönteisruuan pitää olla hyvänmakuista ja parhaiten sen pariin totutetaan, kun ruoka ei näytä siltä mitä se on, uskoo Vinni.
Maistelutilaisuuteen Vinni oli tehnyt muun muassa hyytelökakun, joka jakoi osallistujien mielipiteet inhorealistisella ulkonäöllään. Leivästä taas ei olisi päällepäin tiennyt, että se sisältää hyönteisproteiinia.
Toisaalta moni maistoi suolavedessä keitettyä ja kuivattua kotisirkkaa ihan sellaisenaan, jalkoineen ja siipineen – ja piti makua hyvänä.
– Sirkka rapsahtaa suussa pehmeästi kuin riisimuro ja maistuu hyvälle, arvioitiin.