Juti ei ole enää samanlainen mini kuin kaksi ja puoli vuotta sitten tullessaan Koistisen perheen lemmikiksi. Juti on suurehkon koiran kokoinen.
Sirot sorkat teputtavat tottuneesti Järvenpään rantapuiston polkuja ja kärsän päästä purkautuu taukoamatonta tuhinaa, möhinää ja röhkintää.
Jos Jutilla olisi päätösvaltaa, se toivoisi lisää lätäköitä. Kaija Koistinen
– Juti on seurallinen, itsepäinen, fiksu ja vähän omistava. Tällä kertaa sitä taitaa hiukan ärsyttää, että emäntä on radiohaastattelussa, Kaija Koistinen naureskelee.
Onneksi Koistisen käsilaukusta löytyy possupoikaa ilahduttavia herkkuja. Niitä se tykkää tonkia maasta vaaleanpunaisella kärsällään.
Minipossu on herkkusuu
Juti ulkoilee Rantapuistossa päivittäin useamman tunnin ajan. Matka kotoa Koististen kerrostaloasunnosta puistoon taittuu kätevästi valjaissa omistajan vierellä kulkien.
Paikalliset yrittäjät tykkäävät Jutista niin paljon, että saattavat laittaa pienen herkkukorin possulle ulko-ovensa viereen. Vaikka Juti on herkuttelija, se ei ole mikään rohmu.
– Juti syö aamulla kaurapuuroa tai neljän viljan puuroa ja marjoja. Päiväruuaksi katetaan noin desilitra possunrehua ja illalla hiukan turkkilaista jugurttia. Päivisin Jutille jemmataan mysliä ja karjalanpiirakan paloja kotiin, Kaija Koistinen kertoo.
Kun Juti pääsee Rantapuistossa vauhtiin, se päästelee juoksuaskelia saparo suorana. Matkanteko tyssää kuitenkin nopeasti, jos maasta löytyy esimerkiksi kuivunut sammakko. Eihän sellaista herkkupalaa parane jättää syömättä, tuumaa sika ja rouskuttaa liiskaantuneen loikkijan kiireellä suuhunsa.
Jutin ulkoilua on hauska seurata. Ohi kulkevat koiranulkoiluttajat ja lenkkeilijät vilkuttavat iloisesti. Eläinkavereitaan Juti tervehtii röhkimällä.
– Minulla oli tässä juuri ryhmä erityisnuoria Jutia moikkamassa ja viereisen leikkipuiston lapsetkin tuntevat meidät, Kaija Koistinen kertoo.
Lisää lätäköitä Rantapuistoon
Juti on possuksi puhdas ja siisti. Sen niskaa koristaa valkoinen karhea harjas. Välillä sen tekee mieli rypeä ja näitä kylpyhetkiä varten omistajat kantavat mukanaan pientä pyyhettä.
– Tänäänkin Juti on ehtinyt jo istahtaa vesilätäkköön ja kihnutella itseään mudassa, nauraa Koistinen ja esittelee minipossun kuraisten hellyydenosoitusten tahrimia farkkujaan.
Kun Rantapuistoon saapuu väkeä syöttämään sorsia, tulee Jutille kiire. Tarpeen tullen se esittää sujuvasti sorsaa ja natustaa linnuille heitetyt leivät rantavedestä omaan masuunsa.
Juti on saanut omistajan elkeistään lisänimen Rantapuiston Pormestari.
– Jos Jutilla olisi päätösvaltaa, se toivoisi lisää lätäköitä, Kaija Koistinen naureskelee.
Illalla Juti-possu touhuaa patjasta itselleen petipaikan ja käy köllölleen heti Pikku Kakkosen jälkeen. Sellaista on suuren minipossun elämä. Röh.