Eila Makkonen luuli, että kasvojen oikeanpuoleinen ihomuutos oli pigmenttihäiriö. Hän peitti sitä meikkivoiteella, eikä ajatellut, että kyse voisi olla vakavammasta.
– Muun sairauden seurantakäynnin yhteydessä lääkäri katsoi poskeani ja kysyi, onko jälki ollut siinä aina; se on joka tapauksessa syytä poistaa.
Muutaman viikon päästä patologin vastauksesta paljastui, että kyseessä oli melanooma ja että poskea piti leikata laajemmalti. Levinneisyyttä ei onneksi todettu.
– Ikävintä leikkauksen jälkeen oli se, ettei voinut olla kasvot alaspäin ja nukkuakin piti muutama yö istuallaan haavan aukeamisvaaran välttämiseksi.
Lisääntyy räjähdysmäisesti
Suomen Syöpärekisterin mukaan vuonna 2014 oli yhteensä 10 851 ihosyöpätapausta.
Syöpäjärjestöt kertoo, että kaikki ihon tyvisolusyövät eivät kuitenkaan päädy tilastoihin, joten niiden todellinen määrä lienee jopa 12 000–14 000 vuodessa.
Myös Päijät-Hämeen keskussairaalan ihotautien ylilääkäri Mari Grönroosiin mukaan luku on todellisuudessa suurempi.
– On myös paljon esiastetasoisia ihomuutoksia, joista ei tehdä syöpärekisteriin ilmoitusta, Grönroos sanoo.
Ihosyöpä lisääntyy räjähdysmäisesti Ylilääkäri Mari Grönroos
Päijät-Hämeen keskussairaalassa järjestettiin tiistaina ihosyöpätapahtuma, koska yleistyminen on ollut merkittävää.
– Ihosyöpä lisääntyy räjähdysmäisesti, Grönroos sanoo.
Valtaosa ihosyövistä on Grönroosin mukaan basalioomia eli ihon paikallisia tyvisolusyöpiä.
"Puhutaan seitsemän vuoden jaksoista"
Eila Makkosella ei ollut syöpä ensimmäistä kertaa. Häneltä oli leikattu rintasyöpä kaksi kertaa ennen kolmen vuoden takaista melanoomadiagnoosia.
– Olen puhunut seitsemän vuoden jaksoista.
Makkonen kertoo, että ensimmäinen tunne kolmannen syövän varmistuttua oli shokki. Vaikeinta hänelle oli pelko siitä, miten leikkauksen aikana ja sen jälkeen kävisi.
– Mietin, miksi taas piti tulla syöpä.
Syynä aurinko
Päijät-Hämeen keskussairaalan ylilääkärin Mari Grönroosin mukaan aurinko ja UV-säteilylle altistuminen on yleisin syy sairastua ihosyöpään.
Aurinkoa ei hänen mukaansa palvota enää siinä määrin kuin parikymmentä vuotta sitten, mutta silti määrä on kasvanut. Syynä voi olla se, että aurinkoa saa huomaamattaan erilaisissa ulkoiluharrastuksissa.
– Veneilyssä, purjehduksessa ja golfauksessa on aika kova aurinkorasitus iholle. Elinikä nousee koko ajan, jolloin kesiä ja aurinkojaksoja on koko ajan enemmän. Samalla väestö ikääntyy.
Enemmistö ihosyövistä tulee iholle, mutta myös silmän pohjan melanoomaa on jonkun verran. Grönroosin mukaan myös immunosuppressiiviset lääkkeet eli immuunijärjestelmän toimintaa hillitsevät lääkkeet saattavat altistaa syövälle.
Palaminen lapsuudessa tai nuoruudessa lisää riskiä sairastua melanoomaan.
Heti jos huomaa jotain, joka omaan silmään pistää, kannattaa näyttää se lääkärille Ylilääkäri Mari Grönroos
– Se, mikä välillä unohdetaan ovat ne ihosyövät, joita on volyymiltaan isompi määrä eli tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä. Ne liittyvät koko elämän aikana saatuun kumulatiiviseen UV-säteilymäärään eli elämän aikana saatuun rusketukseen.
Eila Makkosella on helposti palava, vaalea iho. Hän ulkoili nuorena paljon suojautumatta auringolta, ja iho oli palanut useamman kerran. Kokemuksesta hän sanoo, että kannattaa suojautua ja tarkkailla ihomuutoksia.
Yleisin ikä sairastua melanoomaan on keski-iässä ja sitä myöhemmin. Silti melanoomaa on myös nuoremmilla.
– Heti jos huomaa iholla jotain, joka omaan silmään pistää, kannattaa näyttää se lääkärille. Ennuste on sitä parempi, mitä aikaisemmin ihosyöpä löytyy, Grönroos sanoo.
Grönroosin mukaan melanoomassa ennuste liittyy muutoksen kokoon ja paksuuteen. Muissa toimenpide on huomattavasti pienempi ihosyövän löytyessä varhaisessa vaiheessa.
Nauttii jokaisesta päivästä ja hetkestä
Melanoomasta Eila Makkosta muistuttaa poskessa näkyvä arpi, joka on pikkuhiljaa häipynyt lähes olemattomiin.
Viime syksynä poskeen saman kohdan lähelle tuli uusi ihomuutos. Koska taustalla oli melanooma, poskesta nipsaistiin pois pala varmuuden vuoksi, mutta onneksi mitään patologista ei ollut.
Elämä on opettanut myös sen, että tällaisestakin voi selviytyä Eila Makkonen
Aikaisemmat syövät opettivat Makkosta luopumaan "sitten kun" -ajattelusta.
– Elämä on opettanut myös sen, että tällaisestakin voi selviytyä. Nautin jokaisesta päivästä ja hetkestä. Erityisesti luonto on läheisten lisäksi suuri voimanlähteeni.