Menet lääkäriin. Monenlaista on ollut, vähän väsyttää, ja vatsakin ollut sekaisin. Unikaan ei tahdo tulla. Mielessäsi pyörivät kaikki sairaudet aina syövästä kilpirauhashäiriöihin.
Lääkäri ohittaa pelkosi ja vaivasi parin kysymyksen ja pienen kopeloinnin jälkeen kokonaan, ja alkaa tivata ihan muista asioista. Verenpainetta kyselee, vaikka ihan hyvältä se on tuntunut. Entä voin käyttö ja liikuntaharrastukset? Alkoholi? Tupakoitko? Ihan niin kuin niistä ei olisi peloteltu nuoruudesta lähtien ihan tarpeeksi. Lähdet lopulta resepti kourassa vastaanotolta, ja olo on hämmentynyt. Niiden olemassa olevien vaivojen lisäksi lääkäri keksi sinulle vielä verenpainetaudinkin, kuin tyhjästä!
Kotona avaat koneen. Tuokin julkkis on parantunut vatsasairaudestaan erikoisdieetillä! Ja tuolla monivitamiinilla poistuu väsymys saman tien. Kerran vain tilaat ja purkit alkavat tulla kotiin säännöllisesti, ilman mitään vaivaa!
Miksi on niin paljon helpompaa uskoa yksittäisten ihmisten kokemuksia ja uskomuksia kuin terveydenhuollon ammattilaisten suosituksia?
Luonnontieteiden, kuten lääketieteen, maailmassa valitettavasti ei ole absoluuttisia totuuksia
Ihmiset haluaisivat kuulla faktoja, ja monet julkisuuden henkilöt ja uskomushoitajat niitä omien sanojensa mukaan pystyvätkin antamaan. Luonnontieteiden, kuten lääketieteen, maailmassa valitettavasti ei ole absoluuttisia totuuksia. On vain kullakin hetkellä vallitsevia käsityksiä, joille yritetään saada tukea tai kumousta laajojen, kontrolloitujen tutkimusten perusteella.
Usein julkisuudessakin on vastakkain kaksi tarinaa ja väitettä. Toinen on pureva ja itsevarma: "Asia on näin. Tämä on tehokas ja oikea tapa". Usein rinnalla kulkee vielä yksittäisen ihmisen koskettava tarina siitä, miten hän vihdoin vuosien kamppailun jälkeen sai apua terveydenhuollon ymmärtämättömyydestä huolimatta. Toisella puolella on (usein kuivakka ja harmaantuva) professori tai tutkija, joka lakonisesti toteaa: "Tällä hetkellä uskotaan asian olevan näin, tämä on tällä hetkellä yleisesti suositeltu oikea linja".
Näitä keskusteluja käydään milloin eri sairauksien hoidoista, milloin erilaisista ruokavaliosuosituksista tai joidenkin tutkimusten tarjonnasta ja järjestämisestä. Ilman muuta ensimmäiseen on helpompi samaistua ja uskoa. Lääketieteessä täytyy kuitenkin noudattaa tieteellisiä, eettisiä ja moraalisia ohjeita, ja sen vuoksi ei voida sanoa minkään hoidon tai suosituksen olevan täydellinen.
Mikä vastaanottotilanteessa meni pieleen? Lääkäreille tulee koko ajan enemmän tietoa pitkien, laajojen tutkimusten perusteella siitä, että nykyaikana ihmisen kunnon ja terveyden todennäköisemmin romahduttavat ns. elintapasairaudet, mm. vähäisen liikunnan, ylipainon ja kohonneen verenpaineen sekä heikentyneen sokerinsiedon eli diabeteksen yhdistelmä, sekä tupakoinnista johtuva keuhkojen toiminnan heikkeneminen, kuin huomattavasti harvinaisemmat syöpätaudit ja muut ”pelottavammat” sairaudet.
Potilaalle voi taas jäädä tunne, ettei häntä edes kuunneltu
Esimerkiksi väsymys ja ajoittaiset vatsavaivat ovat toki kiusallisia ongelmia, jotka varsinkin vaikeampina ja huomattavasti pitkittyneinä on selvitettävä, mutta varsinkaan lievempinä esiintyvinä niiden takaa harvoin löytyy mitään vaarallista.
Kun vastaanottoajat ovat tiukassa ja monesti yhden vastaanoton puitteissa on kova paine hoitaa mahdollisimman monta asiaa, tulee herkästi kiinnitettyä huomio niihin lääkärin silmin vakavimpiin asioihin. Asioiden kokonaisvaltaiselle läpikäymiselle voi jäädä aivan liian lyhyt aika. Lääkäri voi olla tyytyväinen siihen, että hänen silmissään tärkeimmät asiat tuli hoidettua. Potilaalle voi taas jäädä tunne, ettei häntä edes kuunneltu.
Ihmiset ovat myöntyvämpiä ja sitoutuvampia hoitoihin, kun he saavat olla itse aktiivisesti tekemässä päätöksiä omasta terveydestään. Näin ollen esimerkiksi luontaistuotteiden haittavaikutuksia siedetään paljon paremmin, koska niiden syöminen on oma päätös. Lääkehoidot koetaan usein lääkärin "määräämiksi", vaikka päätökset tulisi terveydenhoidossakin tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Valitettavasti aikaa ei aina jää sille, että käytäisiin tarkasti läpi jokaisen sairauden aiheuttamat riskit, ja miten niitä riskejä pystytään milläkin lääkehoidolla vähentämään.
Luontaistuotteiden pakkausselostuksiin ei myöskään vaadita samanlaisia kattavia luetteloita mahdollisista haittavaikutuksista, koska niiden myynti ja mainonta eivät ole yhtä säänneltyjä kuin varsinaisten lääkkeiden. Se ei suinkaan tarkoita, etteikö haittoja olisi. Se tarkoittaa vain, että niistä ei tarvitse kerätä tietoa ja jakaa informaatiota yhtä tarkasti kuin lääkkeistä.
Parhaimmillaan niin luontaistuotteet, erilaiset dieetit kuin uskomus- ja vaihtoehtohoidotkin voivat tuoda apua erilaisiin vaivoihin ja ongelmiin. Joskus ne vain vievät rahaa ja aikaa ilman mitään varsinaista hyötyä. Pahimmillaan ne voivat kuitenkin aiheuttaa pysyvää haittaa, pahentaa sairautta ja estää tärkeään, vaikuttavaan hoitoon hakeutumisen tai sen toteutumisen.
Lääkärin työ on ihanteellisimmillaan ihmisen kokonaisvaltaista auttamista, mutta ensisijaisesti pyritään löytämään ne asiat, jotka lyhentävät ja heikentävät ihmisen elinaikaa, ja joihin pystytään hoidoilla ja valinnoilla vaikuttamaan. Meidän lääkäreiden tulisi kuitenkin osallistuttaa potilaamme heidän terveyteensä liittyvissä päätöksissä, koska vain silloin hoidon toteutumisella ja onnistumisella on kunnollinen mahdollisuus.
Reetta ja Erfan Jahangiri
Efi ja Reetta ovat nuoria lääkäreitä uransa alkutaipaleella. He yrittävät nähdä niin työssään kuin vapaa-ajallakin kohtaamistaan ihmisistä ja asioista monipuolisen ja elämänmyönteisen kuvan. Tässä kolumnisarjassa he tarkastelevat terveydenhuoltoa sellaisena, kuin se asiakkaille näyttäytyy.