Muuttuuko maailmanjärjestys? Kääntääkö Yhdysvallat selkänsä liittolaisille, entä rampautuuko Nato? Maailma on seurannut henkeään pidätellen Donald Trumpin ensimmäisiä päiviä presidenttinä.
Trump näyttää selvimmin toteuttaneen vaalikampanjansa aikana tekemiään lupauksia ympäristö- ja turvallisuuspolitiikassa. Sen sijaan ulkopolitiikassa Trumpin takki on kääntynyt useita kertoja.
Lue tästä presidentti Trumpin merkittävimmät toimet ensimmäisen sadan päivän aikana.
1. ”Amerikka ensin” -ulkopolitiikka teoriassa ja käytännössä
“Tästä päivästä alkaen maatamme johtaa uusi periaate. Tästä päivästä alkaen on Amerikka ensin. Amerikka ensin. "
Trump linjasi virkaanastujaispuheessaan kansallismielisen ”Amerikka ensin” -periaatteen politiikkansa kulmakiveksi. Jo tätä ennen Trump oli ehtinyt luonnehtia EU:ta Saksan käsikassaraksi, Natoa aikansa eläneeksi ja väläyttänyt Japanille ja Etelä-Korealle ydinasetta.
Sadan ensimmäisen päivän jälkeen Trumpin ulkopolitiikasta tiedetään ainakin se, että räväkimmät kampanjapuheet eivät ole toteutuneet. Päinvastoin. Trump on perääntynyt tai jopa muuttanut mielipiteensä täysin joissakin kysymyksissä.
Presidentti Trump ei ole ensinnäkään hylännyt liittolaisiaan. Ensimmäisten joukossa Trumpia pääsivät tapaamaan perinteisten liittolaismaiden Britannian ja Japanin pääministerit. He saivat Valkoisessa talossa vakuutuksen liittolaissuhteen lujuudesta.
Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa Trumpin henkilökemiat eivät oikein kohdanneet, vaan johtajien kohtaaminen Valkoisessa talossa oli silmin nähden varautunut. Silti sotilasliitto Natosta löydettiin yhteinen sävel.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin vieraillessa Valkoisessa talossa Trump jo julisti, että ”Nato ei ole enää aikansa elänyt”.
Trump sanoi muuttaneensa mielipiteensä, koska sotilasliitto on alkanut taistella terrorismia vastaan. Trumpilta näytti jääneen huomaamatta, että Nato on taistellut jo yli vuosikymmenen terrorismia vastaan Afganistanissa.
Täyskäännöksen Trump on tehnyt suhtautumisessaan Syyriaan. Trump määräsi ammuttavaksi risteilyohjuksia Syyriaan sen jälkeen, kun Syyriassa oli tehty tuhoisa kemiallinen isku. Vielä ehdokkaana hän sanoi, ettei sotilaallinen väliintulo Syyriassa ole Yhdysvaltain etujen mukaista.
Myös Trumpin hallinnon Venäjä-suhteet ovat viilentyneet. Kampanjassaan Trump vielä kehui presidentti Vladimir Putinia, mutta Syyrian kaasuiskun jälkeen erityisesti Trumpin YK-lähettiläs on käyttänyt turvallisuusneuvostossa kovaa kieltä Venäjää vastaan.
Ulkopoliittiset takinkäännöt voivat kieliä parista asiasta.
Ensinnäkin Trumpin hallinnon sisäiset voimasuhteet näyttävät kääntyneen sadassa päivässä niin sanotun perinteisemmän Yhdysvaltain ulkopolitiikan kannattajien eduksi. Alakynteen näyttävät jääneen Yhdysvalloille entistä rajatumpaa kansainvälistä roolia havitelleet vallankäyttäjät, etunenässä päästrategi Steve Bannon.
Samalla Yhdysvaltain muut ulkopolitiikkaa tekevät tahot ulko- ja puolustusministeriössä ovat voineet saada ulkopoliittisesti kokemattoman presidentin aikana enemmän liikkumavaraa.
Tosin ainakin yhdessä kysymyksessä Trump on pysynyt johdonmukaisena: EU on hänelle yhä etäinen. Trumpin mielestä Britannian EU-ero on “upea asia”.
2. Trumpin turvallisuuspolitiikka: Muuri ja maahantulokieltoja
“Rakennan mahtavan, mahtavan muurin etelärajallemme ja panen Meksikon maksamaan sen."
Yhdysvaltain turvallisuuden palauttaminen nousi Trumpin kampanjalupausten kärkeen. Meksikon vastaisen rajan tilkitseminen paperittomilta maahantulijoilta sekä huumekauppiailta vaatii Trumpin mukaan muurin. Pian virkaanastumisen jälkeen hän allekirjoitti määräyksen muurin rakentamisesta.
Muurin suunnitteluvaihe on parhaillaan menossa, ja rakennustöihin päästään aikaisintaan kesällä. Trump on pitänyt kiinni myös lupauksestaan, että Meksiko maksaa muurin. Tosin ensin rahat olisi saatava kongressilta, koska Meksiko on jyrkästi kieltäytynyt maksumiehen roolista.
Muurirahoituksen saaminen voi olla melkoista vääntöä, sillä kongressin demokraateilla ja myös joillakin republikaaneilla ei ole haluja maksattaa jopa 20 miljardiin dollariin nousevia muurin kustannuksia veronmaksajilla.
Rajaturvallisuuden parantamiseksi Trump on määrännyt palkattavaksi tuhansia uusia rajavalvojia sekä muita rajaviranomaisia. Lisäksi hän määräsi liittovaltion rahoituksen poistettavaksi paperittomia maahanmuuttajia suojelevilta kaupungeilta. Tosin juuri sadan päivän alla liittovaltion tuomari esti sen toteuttamisen viitaten oikeudellisiin ongelmiin.
Kenties kiistanalaisin Trumpin toimi on ollut maahantulokiellon asettaminen seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaiselle. Syyria, Irak, Iran, Somalia, Jemen, Libya ja Sudan olivat ensimmäisellä kieltolistalla. Liittovaltion tuomari keskeytti maahantulokiellon toteuttamisen oikeudellisten ongelmien vuoksi.
Trumpin hallinto pudotti listalta Irakin, mutta liittovaltion tuomarit estivät maahantulokiellon toisenkin version. Presidentti itse on ilmoittanut olevansa valmis selvittämään vaikka korkeimmassa oikeudessa määräyksen lainmukaisuuden.
Takaiskuista huolimatta Trump on pitänyt turvallisuuspolitiikassaan paremmin kiinni lupauksistaan kuin esimerkiksi ulkopolitiikassa.
3. Obamacare ei kaatunutkaan – ainakaan vielä
"Kumoamme ja korvaamme Obamacaren. Kukaan ei tee sitä kuin minä. Säästämme rahaa ja saamme paljon paremman terveydenhuoltojärjestelmän!"
Presidentti Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen eli niin sanotun Obamacaren kumoaminen oli Trumpin vaalikampanjan sisäpoliittisia päälupauksia. Sen toteuttaminen on osoittautunut helpommin sanotuksi kuin tehdyksi.
Obamacaren kaatamista ja korvaamista on jo yritetty.
Valkoinen talo ja kongressin republikaanijohto toivat esityksensä Obamacaren korvaavasta terveydenhuoltouudistuksesta kongressin käsittelyyn maaliskuussa. Silloin tie nousi kuitenkin pystyyn, koska republikaanit eivät saaneet rivejään suoriksi Trumpin paketin taakse.
Republikaanijohto veti esityksen lopulta pois ennen äänestystä, koska edessä olisi ollut nolo äänestystappio.
Tappiosta huolimatta Trumpin hallinto ja republikaanit jatkavat yritystä kumota Obamacare. Republikaanit ovat tehneet Trumpin malliin muutoksia, ja presidentin mukaan hänen terveydenhoitouudistuksensa vain paranee paranemistaan. Siitä on Trumpin mukaan tullut jo “todella, todella hyvä”.
Toinen yritys kaataa Obamacare on siis luvassa lähiaikoina, vaikkei ennen sadan päivän rajapyykkiä ehtinytkään.
4. Ohjenuorana Obaman ilmastotoimien romuttaminen
“Minun hallintoni lopettaa sodan hiilivoimaa vastaan”
Trumpin ympäristöpolitiikka näyttää olevan vastakohta Obaman ilmastopolitiikalle. Esimakua tulevasta saatiin, kun Trump nosti ympäristöviraston johtoon tunnetun ilmastonmuutoskriitikon.
Trump on lähtenyt järjestelmällisesti purkamaan Obaman aikana määrättyjä päästörajoituksia esimerkiksi hiilivoimaloille. Lisäksi hän on antanut luvat kiistanalaisten öljyputkien rakentamiselle.
Trumpin ensimmäinen budjettiesitys leikkaisi tuntuvasti rahoitusta ilmastonmuutoksen vastaisilta toimilta.
Obaman ilmastotekojen murentaminen huipentuisi, jos Trump toteuttaisi kampanjalupauksensa ja vetäisi Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Tiettävästi asiasta Valkoisessa talossa keskustellaan.
Ilmastonmuutoksesta huolestuneita on lohduttanut, että Valkoinen talo yksinään ei pysty keskeyttämään Yhdysvaltain ilmastotoimia. Monet energiayhtiöt ovat jo itse siirtyneet puhtaampiin uusiutuviin energiamuotoihin Trumpin suosiman hiilivoiman sijaan.
Lisäksi monet osavaltiot, kuten ilmastotietoinen Kalifornia, jatkavat omia ilmastopoliittisia toimiaan kasvihuonekaasujen vähentämiseksi Valkoisesta talosta huolimatta.
5. Pitkät jäähyväiset monenkeskisille kauppasopimuksille
“Nafta on kaikkien aikojen huonoin kauppasopimus. Vähintään kaikkien aikojen huonoin tämän maan allekirjoittamista.”_
Trump piti kampanjalupauksensa ja veti Yhdysvallat pois Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta lähes ensi töikseen.
Vaalikampanjassa Trumpilta kyytiä sai Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Nafta, Trumpin mukaan ”huonoin sopimus ikinä”. Mutta juuri sadan päivän alla Trump ilmoitti, ettei tässä vaiheessa halua tuhota sopimusta, vaan neuvotella sen uudeksi ja paremmaksi sopimuskumppaneiden Meksikon ja Kanadan kanssa.
Sen sijaan Kiina-suhteissa Trump on tehnyt lähes täyskäännöksen verrattuna vaalikampanjan aikaisiin puheisiinsa. Tuolloin hän uhosi julistavansa Kiinan valuuttansa manipuloijaksi heti ensimmäisenä työpäivänään. Kampanjapuheiden perusteella jopa kauppasotaa Kiinan kanssa pidettiin mahdollisena.Kolmisen kuukautta presidenttinä ja Trump totesi, ettei Kiina manipuloi valuuttaansa.
Trumpin hallinnon kauppapolitiikka hakee vielä muotoaan. Selvää on oikeastaan sadan päivän jälkeen vain se, että Trump suosii kahdenvälisiä kauppasopimuksia monenkeskisten sijaan.