Voisi luulla, ettei Alviina Alametsää (vihr.), Eveliina Heinäluomaa (sd.), Daniel Sazonovia (kok.) ja Suldaan Said Ahmedia (vas.) yhdistä juuri mikään. Yksi on poliittinen avustaja, toinen viestinnän asiantuntija Milltonilla, kolmas opiskelee kahta tutkintoa ja neljäs tekee työtä paperittomien siirtolaisten parissa Diakonissalaitoksella.
Mutta kun pintaa raapaisee, löytyy paljonkin yhteistä. Ensinnäkin heidät kaikki valittiin ensi kertaa Helsingin kaupunginvaltuustoon huhtikuun kuntavaaleissa. Toiseksi he kaikki uskovat voivansa vaikuttaa ja kolmanneksi heillä on haaveita politiikassa, vaikkakin Eveliina Heinäluoman sanoin "on edettävä askel ja tehtävä kerrallaan".
Jokela jätti minuun ison jäljen Alviina Alametsä
Nuoret poliitikot eivät ole jääneet sohvalle makoilemaan vaan olleet monessa mukana. Said Ahmed on taustaltaan kansalaisaktivisti. Kolme muuta ovat touhunneet opiskelijajärjestöissä. Yhteiseen tapaamiseen he tulevat noin suunnilleen täsmällisesti, katsovat silmiin ja puristavat tiukasti kättä.
Jokelan koulusurma
Alviina Alametsä, 24, kävi yhdeksättä luokkaa Jokelan koulukeskuksessa, kun lukiolainen Pekka-Eric Auvinen ampui kuoliaaksi viisi koulutoveriaan, kaksi aikuista ja lopulta itsensä. Koulusurmat vaikuttivat Alviinaan valtavasti. Hän kirjoitti Jokelasta kirjan ja oli mukana koulusurmista kertovan dokumenttielokuvan teossa. Hän on antanut anteeksi, muttei unohtanut.
– Jouduin käymään läpi isoja asioita, kuoleman, väkivaltaa ja anteeksiantoa. En toivoisi kenellekään tällaista. Jokela jätti minuun ison jäljen, kuvaa Alametsä.
Ehkä juuri sen tähden Alametsästä kasvoi nöyrä maailmanparantaja, jonka työsarkaa kirjaimellisesti on koko maailma. Nyt hän avustaa kansanedustaja Pekka Haavistoa eduskunnassa ja on puolueensa turvallisuuspoliittisen ryhmän puheenjohtaja. Aiemmin hän oli töissä presidentti Martti Ahtisaaren perustamassa konfliktinratkaisujärjestössä CMI:ssä.
Tavoittelen normivapaata kaupunkia Daniel Sazonov
Teininä Alametsä huolestui ilmastonmuutoksesta ja sittemmin tärkeiden asioiden listalle kohosivat nuorten mielenterveysongelmat. Jokelan koulusurmien vaikutusta on tämäkin.
– Järkyttävän moni kärsii niistä eikä avun saaminen saisi kestää kuukausia. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy jää kunnille ja silloin puhutaan kouluista, lastensuojelusta, yleisestä hyvinvoinnista ja liikunnasta, listaa Alametsä.
Inkeriläisvanhempien lapsi
Daniel Sazonovin, 24, sukujuuria on Venäjällä, sillä vanhemmat tulivat inkeriläisinä paluumuuttajina Pietarista Suomeen. Danielin maailmassa ei Venäjä eikä edes Pietari kummittele, vaan hän julistautuu yksiselitteisesti Helsingin mieheksi.
Sazonovin tie politiikkaan kulki partion ja Lukiolaisten liiton kautta. Jälkimmäisessä touhutessaan hän ymmärsi, että poliittinen työ tehdään puolueissa.
Sazonov tunnustautuu oikeistoliberaaliksi. Tämä tarkoittaa arvoliberaalia asennetta esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin ja toisaalta vankkaa uskoa markkinoiden voimaan.
Minulle tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä arvoja Eveliina Heinäluoma
– Haluan purkaa turhaa sääntelyä esimerkiksi rakentamisasioissa, sekä tiiviimpää ja korkeampaa rakentamista. Tavoittelen normivapaata kaupunkia, toteaa Sazonov.
Hän opiskelee kahta tutkintoa, oikeustiedettä ja tuotantotaloutta Aalto-yliopistossa, nuorukaisen sanoin tyypillistä yritysmaailman tutkintoa. Kuntapolitiikkaan hän pääsi käsiksi oitis, kun kokoomusryhmä valitsi hänet pormestariehdokas Jan Vapaavuoren sihteeriksi Helsingin poliittisiin paikkajakoneuvotteluihin.
Poliitikkoperheen esikoinen
Eveliina Heinäluoma, 29, ei pidä nimeään taakkana, vaikka isä-Eero on ollut poliittisen vallan huipulla jo pitkään. Tytär-Heinäluoma on kasvanut isänsä julkiseen rooliin ja sosialidemokraattien merkkihenkilöt ovat tulleet tutuksi jo lapsena. Siksi puolueen, SDP:n, valintakaan ei ollut ongelma.
Heinäluoma liittyi puolueeseen 18-vuotiaana, mutta varsinainen kiinnostus politiikkaan syntyi Rovaniemellä, kun Heinäluoma opiskeli Lapin yliopistossa kansainvälistä politiikkaa ja touhusi opiskelijajärjestöissä.
– Minulle tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä arvoja. Haluan Helsingissä edustaa niitä alueita, jotka ovat aliedustettuja päätöksenteossa, tuumaa Heinäluoma.
Hyvinvointiyhteiskunta on tärkeä ja se vaatii puolustamista Suldaan Said Ahmed
Aliedustetuilla alueilla hän tarkoittaa Itä-Helsinkiä, esimerkiksi Kontulaa, Mellunkylää ja Myllypuroa – alueita, joiden arvostus on alakantissa. Hän puhuu eriarvoistumisen ja huono-osaistumisen pysäyttämisestä. Loistavana esimerkkinä tästä hän pitää ammattikorkeakoulu Metropolian uuden kampuksen rakentamista Myllypuroon.
– Myllypuro muuttuu houkuttelevammaksi, kun tänne tulee uusi kampus ja sen myötä opiskelijoita, kahviloita ja palveluita, uskoo Heinäluoma.
Leijonakoru aseena
Suldaan Said Ahmed , 24, muutti Somaliasta Suomeen perheensä kanssa teini-ikäisenä. 11-lapsinen perhe päätyi Kontiolahdelle, Said Ahmedin "sydämen kotiin" Pohjois-Karjalaan. Yksi perheen lapsista sairastui aivokasvaimeen ja perhe sai yhteiskunnalta tukea.
– Äiti oli pitkiä aikoja veljen kanssa sairaalassa ja meillä kävi sosiaalityöntekijöitä auttamassa. Tämä kaikki herätti minut ymmärtämään, että hyvinvointiyhteiskunta on tärkeä ja se vaatii puolustamista, pohtii Said Ahmed.
Said Ahmed kutsuu itseään Mustaksi leijonaksi ja Ruususedäksi. Nimet ovat peräisin Rajat kiinni ja Suomi Ensin -ryhmiltä, joiden haukkumanimet hän on kääntänyt omikseen. Samasta on kysymys, kun hän kantaa rasistiseksi symboliksi muuttunutta leijonakorua kaulallaan.
– Asuessani teininä Kontiolahdella juoksin usein pakoon skinejä, jotka huusivat ja jahtasivat minua. Kaikilla oli kaulassaan rasistinen symboli eli leijonakoru. Ryhdyin käyttämään sitä itse, jotta voittaisin pelkoni, selvittää Said Ahmed.
Said Ahmed puhuu paljon ja monista asioista: köyhyydestä, eriarvoisuudesta, avoimuudesta, monikulttuurisuudesta ja Itä-Helsingistä. Siellä hän asuu ja viihtyy.
– Nautin olostani Itä-Helsingissä. Siellä puhutaan satoja kieliä, siellä on arjen köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia, joihin voi puuttua mm. kaupunkisuunnittelulla. Itä-Helsinki on ihana sekoitus kaikkea, kehuu Said Ahmed.
Silti kasvava kaupunki vaatii korjaamista, jotta se olisi hyvä kaikille, myös muualta muuttaville.