Presidentti Sauli Niinistö toimi nopeasti. Helsingin Sanomat julkaisi iltapäivällä tiedon siitä, että Hollannin syyttäjänviraston rikostutkijan mielestä Suomi panttaa tietoa Ukrainassa alasammutun malesialaiskoneen tutkinnasta. Jo aiemmin tällä viikolla synnytettiin tai syntyi mielikuva salailusta kun Suomen roolia tutkinnassa ei ole kerrottu julkisuuteen. Oman vierteensä tuo Venäjä, jonka osuutta alasampumiseen epäillään ja jolta ohjusjärjestelmä on Suomeen aikanaan hankittu.
Niinistö esikuntineen polkaisi muutamassa tunnissa pystyyn tiedotustilaisuuden. Presidentti kävi seikkaperäisessä selostuksessa läpi Suomelle 2014 tulleen oikeusapupyynnön sekä sen jälkeiset pyynnöt. Niissä haluttiin tietoa BUK-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä ja Suomea pyydettiin tekemään koeräjäytyksiä lisätietojen saamiseksi ohjuksesta.
Presidentin mielestä oli selvää, että rikoksen selvittämisessä autetaan. Tämän asenteen vahvistavat muutkin päätöksenteossa ja asian käsittelyssä tuolloin mukana olleet. Taustalla oli myös YK:n päätöslauselma rikoksen selvittämisestä. Pyyntö tuli toiselta EU-maalta.
Ongelman aiheutti ohjusjärjestelmän hankintasopimus, jossa on salassapitomääräyksiä.
Salassapitomääräykset ovat normaali juridinen osa asehankintasopimuksia. Niissä ostaja sitoutuu olemaan antamatta sellaista teknistä tietoa ulkopuolisille, joka voisi johtaa tilanteeseen, jossa asejärjestelmän teho häiriintyy tai heikentyy. Tässä tapauksessa Hollannille tai kansainväliselle tutkijaryhmälle.
Hollannin oikeusapupyynnön mukaisesti puolustusvoimat teki erityisolosuhteet vaativia ohjusräjäytyksiä, joiden jäljiltä kerättiin sirpaleita. Niistä selviää metalliseos, läpäisyvoima ja sirpaleen muoto ja koko – eräänlainen dna-jälki aseesta. Useimmiten aseessa on käytetty yhdenlaista räjähdysainetta ja metallia.
Suomen tehtävänä oli siis luovuttaa teknistä tietoa ohjusten ominaisuuksista, sisällöstä ja lähettää kokeista saadut sirpaleet Hollannin viranomaisille. Siinä on Suomen pähkäilyn ydin – miten asehankintasopimuksen ehdot ja tietojen luovuttaminen istuvat yhteen.
Poliittisen johdon ajattelu on loogista ja ymmärrettävää, mutta onko se yliherkkää?
Asehankintojen taustalla oli Neuvostoliiton aikainen kauppavelka. Maa jota ei enää ole. Se ei vapauta hankintasopimuksen ehdoista, mutta nostaa tilanteen omaan valoonsa. Presidentin tiedotustilaisuudessa ei ihan täsmällisesti selvinnyt, onko Suomi kauppasopimuksen nojalla viivytellyt tietojen antamista kuten hollantilaiset väittävät.
Jos poliittisen johdon toimintaan on syynsä, ne eivät ole välittyneet Hollannin tutkimusjohdolle.
Rikostutkintaan on kohdistunut poikkeuksellisen laaja kansainvälinen huomio, joten on vaikea ymmärtää, että poliittinen johto uskoi, ettei Suomen roolista tutkinnassa tule julkisuuteen tietoja ennen syytteitä ja oikeudenkäyntiä. Huonoimmassa tapauksessa huomio alkaa kiinnittyä tutkintaan osallistuvien maiden viranomaisten ja poliitikkojen kinasteluun tietojen vaihdosta.
Malesialaiskoneen alasampumisessa 2014 sai surmansa 298 ihmistä.