Yle Urheilu selvitti valtion liikuntaan ja urheiluun kohdistaman rahapotin jakautumista. Selvityksestä syntyi hätkähdyttävä kuva suomalaisesta, rakenteisiin perustuvasta urheilujärjestelmästä, jossa itse urheilija jää talousvaikeuksiensa kanssa yksin.
Valtion vuosittain jakama raha valuu rakenteisiin ja niitä ylläpitäviin liikuntajärjestöihin. Lajiliittojen tuki on kasvanut vuodesta 2002 saakka peräti 64 prosenttia, mutta raha on uponnut organisaatioiden kasvattamiseen ja henkilöstökuluihin.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kokoamat tuloskortit paljastavat lajiliittojen henkilöstökustannuksien kehityksen vuosina 2005-2014. 11 vuotta sitten palkkoja sivukuluineen maksettiin kaikissa lajiliitoissa reilut 19 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 luku oli jo lähes kaksinkertaistunut noin 34 miljoonaan. Henkilöstön määrä oli kasvanut vuoden 2005 lukemista 139:lla työntekijällä. Vuonna 2014 lajiliitoissa työskenteli 550 työntekijää. Keskimääräinen vuosipalkka per henkilö oli noussut noin 39 000 eurosta noin 51 000 euroon.
Avustusjaon kärkeen kuuluvissa Palloliitossa ja Jääkiekkoliitossa vuosittaiset henkilöstökulut ovat 4-5 miljoonaa. Liittojen liikevaihto nousee vuodessa yli 15 miljoonaan, joten henkilöstökustannuksia katetaan avustusten lisäksi merkittävässä määrin omalla varainhankinnalla. Monille pienemmille lajiliitoille valtiolta tuleva raha on huomattavasti suurempi osa kokonaispotista.
Vuoden 2012 EM-kotikisojen jälkeen talousvaikeuksiin ajautunut Suomen Urheiluliitto on maksanut vuodesta 2010 lähtien yli 1,6 miljoonaa euroa henkilöstöstään. Summaan on laskettu palkka- ja palkkiokulujen lisäksi sivukulut ja eläkekulut. Viime vuoden tilinpäätöksessä liitto ilmoitti, että sen omat pääomat ovat tappiolla yli 800 000 euroa.
Urheiluliitto palkkasi esimerkiksi vuonna 2011 seiväshypyn asiantuntijan, yhä lajivalmentajana toimivan Steve Ribbonin. Valmentajan palkkakulut olivat vuoden talousarviossa 78 750 euroa.
Reilut 30 työntekijää työllistävä liitto on maksanut työsuhde-etuja johtoportaalle. Kuukaudessa etujen arvo on ollut kullekin 660 euroa ja edut ovat nousseet vuodessa 20 000-30 000 euroon. Liiton henkilöstörakenteesta kertoo vuoden 2012 toiminta-avustuksen yhteyteen listattu luettelo. 32:sta työntekijästä viisi toimi johtajan nimikkeellä ja 12 erilaisina päällikköinä.
– Ribbonin kohdalla oli kyseessä ulkomainen rekrytointi. Varmaankin sen aikaisia yleisiä valmentajapalkkoja ylitettiin, en lähde sitä kieltämään. Ribbonin tehtävät ovat muuttuneet viime vuosina ja tehtävänkuva supistunut, ja palkkakehitys on seurannut näitä muutoksia. Urheiluliiton palkkapolitiikka on mielestäni varsin maltillinen, ja nimikkeet ovat olleet varsin pitkään vakiot, kommentoi vuodesta 2012 liiton toimitusjohtajana toiminut Jarmo Mäkelä.
Yli puolen miljoonan euron vuosittaista yleisavustusta saavista liitoista esiin nousee Ampumaurheiluliitto. Avustuspottiaan kymmenen vuoden aikana yli 50 prosenttia kasvattanut liitto maksaa kokoluokkaansa nähden poikkeuksellisen suuria työsuhde-etuja. Liiton vuoden 2013 avustushakemuksesta ilmenee, että kahdeksan työntekijän työsuhde-etujen arvo oli vuodessa 67 000 euroa. Vuotta aiemmin etuja oli maksettu vuodessa reilun 47 000 euron edestä.
– Meillä vuodessa yli 25 000 kilometriä ajavilla on ollut ainoastaan autoedut. Meillä on ollut enemmän palkattuja ihmisiä, ja heille pitänyt hankkia muun muassa puhelimia. Sen jälkeen meillä on muuttunut sopimukset ja henkilöt, ja heidän kuvionsa, kertoo toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.
Salibandyliitto on tuplannut henkilöstökulunsa vuosien 2010-2015 välillä yli kolmeen miljoonaan euroon. Palkkioita maksettiin summasta liki puolet. Henkilöstömäärä ei ole liitossa merkittävästi noussut, sillä vuoteen 2010 verrattuna työntekijöitä on tullut kolme lisää.
– Tuo ei pidä paikkaansa, 3,3 miljoonaa sisältää erotuomaripalkkioiden laskutusta toista miljoonaa. Se on meille puhtaasti läpikulkuerä. Me hoidetaan sähköisesti maksatus, joka hoidettiin ennen kenttien laidalla. Itse asiassa meidän toiminta on laajentunut voimakkaasti, lisenssipelaajien määrä on kasvanut, kommentoi toimitusjohtaja Kari Lampinen.
Kun Salibandyliiton vuoden 2015 palkat jaetaan 28 työntekijän kesken, on palkka per henkilö 55 933 euroa.
Kuuden vuoden tarkastelujaksolla korkeista palkoistaan tunnetun Golfliiton vuosittaiset kulut ovat liki kaksinkertaistuneet noin 1,4 miljoonaan. Vuonna 2012 Golfliitto oli käyttänyt työsuhdeautoiluun 79 641 euroa. Laskuista suurin osa syntyi huippu-urheilun toimialalta. Laskujen tiedoista löytyy muun muassa liiton toimitusjohtaja Petri Peltoniemi, huippu-urheilupäällikkö Janne Marvaila ja entinen viestintäjohtaja Kalle Virtapohja.
Petri Peltoniemi ei halunnut kommentoida liiton palkka-asioita Yle Urheilulle.
Lajiliittojen henkilöstökustannuksiin ja kasvaneisiin hallinnon kuluihin on kiinnitetty huomiota jo aiemmin. Vuonna 2014 muutama lajiliitto vaati silloiselta opetus- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä selvitystä siitä, miksi vuosittaista toiminta-avustusta supistettiin.
Arhinmäki perusteli päätöksiä ylisuurilla palkkakustannuksilla, joihin ministeri oli kiinnittänyt huomiota Golfliitossa, Urheiluliitossa ja Hiihtoliitossa.
Myös Urheilusanomien tuoreesta palkkaselvityksestä löytyy kovapalkkaisia urheilujohtajia, joiden vuosipalkka nousee yli 100 000 euroon. Esimerkiksi Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall selitti yli 150 000 euron vuosipalkkaansa Yle Urheilulle yritysyhteistyöstä maksettavilla provisioilla ja edellisistä työsuhteista syntyneillä eläketuloilla. Sundwallin mukaan hänen todellinen vuosipalkkansa on 60 000 euroa. Ratsastajainliiton nettisivuille julkaistun tiedotteen mukaan Sundwallin luontaisetujen arvo on 13 000 euroa.
Lajiliittojen henkilöstökulujen lisäksi liittojen matka- ja majoituskulut ovat kasvaneet vuodesta 2005 saakka yli kymmenellä miljoonalla. Vuonna 2014 lajiliitot käyttivät matkoihin ja majoituksiin reilut 29 miljoonaa euroa.
Tukipotti valtava
Valtion vuosittaisesta noin 150 miljoonan euron tukipotista kaikkien liikuntajärjestöjen osuus oli tänä vuonna yli 40 miljoonaa. Seurojaan varten perustetut, maajoukkuetoimintaa pyörittävät lajiliitot saivat summasta yli 21 miljoonaa euroa. Toiminta-avustuksella on tarkoitus kattaa liiton perustoiminnan kuluja, kuten palkkakustannuksia ja maajoukkuetoimintaa. Tämän lisäksi liitot saavat vuosittain erityisavustuksia, joita jaettiin tänä vuonna noin kaksi miljoonaa.
Avustusjaon kärjessä ovat olleet vuosikausia Palloliitto, Voimisteluliitto, Jääkiekkoliitto, Urheiluliitto ja Hiihtoliitto. Viime vuosien aikana kärkikymmenikköön ovat nousseet palloilu- ja joukkuelajien Salibandyliitto, Koripalloliitto ja Lentopalloliitto. Koripalloliiton toiminta-avustus on noussut kymmenen vuoden aikana peräti 93 prosenttia, Salibandyliiton 64 prosenttia ja Lentopalloliiton 54 prosenttia.
Yli puolen miljoonan euron vuosittaista avustusta nauttivat esimerkiksi Ampumaurheiluliitto, Suunnistusliitto, Uimaliitto, Purjehdus- ja veneilyliitto, Ratsastajainliitto sekä Golfliitto. Ampumaurheiluliiton tuki kasvoi liki 60 prosenttia.
Yle Urheilun selvityksen mukaan huippu-urheilijoiden toimeentulo ei ole kuitenkaan parantunut. Huippu-urheilijoille tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että yli puolet urheilijoista kamppailee toimeentulostaan alle 1200 euron kuukausiansioilla.
Myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus kertoi kesän alussa Huippu-urheilun sisäisen arvioinnin kyselyn tuloksia. Yhtenä tuloksena oli, että urheilijat kokivat taloudellisen tilanteensa olevan heikko.